Nyt on kaikki tehty ja vain odotetaan viikonloppua! Ihana tunne.
Kävin eilen ottamassa Röllin kanssa viimeiset treenit ennen SM-kisoja. Otin kontakteja nopeilla pysähdyksillä, pöytää ja keppejä. Kontaktit olivat jo aika nopeat. Jes, hyvä fiilis! Pöydän näytin kerran, jonka jälkeen tehtiin vauhdilla. Ei ongelmaa. En tosin usko, että pöytä on vielä SM-kisoissa (karsinnoissa varmasti), mutta mistäs sitä ikinä tietää. Kepeillä sain muutaman tosi hyvän toiston ja muutaman epäonnistuneen, pöh. :(
Treenien jälkeen Emmi vinkkasi, että voisin tulla tekemään hänen ratansa. Niin huippua!! Ratatreeniähän ollaan tehty vuoden sisään ehkä kerran, joten kyllä tuli tarpeeseen. Rataprofiili oli kiva, ei liian vaikea näin ässämmien alla. Ekalla kiekalla onnistuin työntämään Röllin väärälle puolelle keppejä (alottelijan moka!). Muutoin ihan kiva, ja pakka pysyi kasassa. Kokeiltiin Huittisten puomin leijeröinti kuvio joka ei onnistunut kisoissa. Nyt ei mitään ongelmaa ja oli ihan supermagea. Liekö auttanut, että oli tehnyt kuvion jo aikasemmin toiselta puolelta.
Jos en leijeröinyt puomia niin Rölli hidasti menoa aina ennen okseria, kun kääntyi katsomaan putkesta minne mennään. Jos en yrittänyt tunkea okserille, niin oli hiukka parempi. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi varmaan kannattanut antaa käsky "eteen hyppy".
Kiitos vielä Emmi koutsaamisesta!! Nyt on hyvä fiilis lähteä viikonlopun karkeloihin.
Sain tänään soiton, että startataan Röllin kanssa yksilökilpailun lisäksi joukkueradalla! Me mennään nimittäin nollakoirana ja laitetaan heti alkuun kunnon pohjat (tai ei!). :o) ainakin saadaan tuntumaa pohjasta ja kisatunnelmasta.
Tänään käytiin Patrician luona oikomassa Rölli kuntoon. Itse en ole huomannut mitään tapaturmia agilityssa tai arjessa, mutta johonkin se oli kuulemma törmännyt. Ainut mikä tulee mieleen niin on Röllin jänisjahdit tai muut omat retket mökillä. En tiedä yhtään mitä niillä on tapahtunut.
Onneksi saatiin koira kuntoon ja nyt pitäisi olla törmäilemättä!
Rölli on ollut nyt ihan yli iloinen nuori itsensä. Näinköhän mä olen ylivirittänyt sen? Eläinlääkärissäkin yritti moikkailla kaikki koirat ja ihmiset. Yksikin pomerian räkytti, mutta ei Rölliä haitannut. Elämä on vaan niin ihanaa. :D Kuivamuona sai sen ihan sekaisin, ja taidettiin näyttää Patricialle kaikki meidän osaamat temput. Hiukka ehkä voisi enemmän keskittyä eikä säheltää kaiken aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti