Huittisten radat oli haastavia mutta mentäviä. Rata olisi ollut kiva treeneissä, mutta meidän onnistumisprosentilla oli liikaa miinoja. Siirin kanssa olisin ollut ihan innoissaan ;) Röllin kanssa en...
Kai siellä jotain hyviä pätkiä oli. Huittisten tavaramerkki tuntuu olevan puomin leijeröiminen. Rölli kun ei pahemmin halua pitää etäisyyttä, oli varsin haastavaa. Varsinkin putkista, kontakteilta tai kepeiltä kun koira ottaa ohjaajaan kontaktia, on todella vaikeita saada irtoamaan. Ei se sitten irronnutkaan.. Tätäkin pitäisi treenata, mutta tuskin koskaan mikään loistava tulee. Nollaetäisyyden pitäminen on niin sen luissa. Ihan erilaista, kun Siirin kanssa joka piti pikkukoiraksi tosi pitkää etäisyyttä tai Viiru maxin kanssa joka tarvitsee minimissään 1,5 m. Justiinsa pohdin tätä menoa Röllin kanssa, että vaikka 5 v on kohta kulunut yhteistä agility-taivalta on meidän yhteistyö ihan kateissa. Kun tutustun rataan niin en nää elävästi missä kohtaa se menee. Suunnitelmat eroaa aina jotenkin todellisuudesta. Kuinka surullista...
En mä nyt ihan kuitenkaan maassa ole :D kyllähän se on tosi magee, kun onnistuu. Ihan minimini kaarrokset pystyy tekemään, kertaakaa ei ole varastanut lähdöstä, kontaktit rupee toimimaan ja huikea into. Paljon hyvää ja potentiaalia vaikka miksi!
Kisaradoilla tuli vastaan taas vinohypyt alussa joista pitäisi päästä liikkumaan. Nämä ovatkin treenilistan kärjessä kunhan vaan päästäisiin treenaamaan. Toinen heikkous jonka tunnistin jo rataan tutustumisessa oli leikkaus kontakteille. Etenkin sellainen jossa oma liike tulee suht vinosti. Näistä kieltänyt aikaisemminkin, mutta kaikenlaisia leikkauksia treenattava.
Ekalla radalla lähti liikkeestä aalta ja meno loppu siihen. Toisella pysähtyi kaikilla kontakteilla nätisti. Rata oli aika monimutkainen ja mä jopa unohdin yhessä kohtaa mihin piti jatkaa. :S ei sillä että hylly oli tullut jo aikasemmin.
Jaakon koulutus oli sunnuntaina. Yritän kopsaa radan jossain vaiheessa, nimittäin mulla on se paperiversiona. Oli tosi kiva suoritettava! VIDEO koulutuksesta.
Tekniikoista opeteltiin sylivekkijaakotus, valssia ja leijeröintiä. Sylivekkijaakotuksessa kyykkyyn ja koiran puoleinen käsi painaa hypylle. Lähetys tapahtuu vaan nousemalla kyykystä. Toimi erittäin hyvin.
Valssista käytiin viisi vaihetta läpi, jotka pitäisi aina olla mietittynä: tulokulma/voidaanko sitä helpottaa, ennakointi (kerrotaan valmistelevalla askeleella menosuunta, jotta koira voi valmistua), katse (pysyy ohjauksessa kokoajan rimanylitykseen asti mukana), valssin loppuun vienti (rintamasuunta seuraavalle esteelle) ja oikean linjan valitseminen (ei missään nimessä saada olla koiran linjalla + tarvittava etäisyys).
Leijeröinnissä tapahtui ensin lähetys esteelle jonka jälkeen autetaan merkkaamalla seuraava. Tarkoituksena ei siis ole juosta mahdollisimman lähellä vaan pelailla liikesuunnilla. Kun kaukaa lähetetään ensimmäiselle esteelle niin toiselle tulee liikkeestä painava voima, jolloin koira ei ainakaan nappaa välissä olevaa. Teoriassa siis... Rölli nappasi ähh :( Jaakko laittoi mut sitten juoksemaan persjättöjä toisensa perään kun ei irronnut. Yllättävästi kerkesin, mutta siitä huolimatta harmittaa, ettei hae "luonnollisia" linjoja. Vain murto-osalla tuo kohta ei kuulemma ole toiminut. Kai se rölli on ainutlaatuinen joka osa-alueessa ;)
Saatiin kotiläksyksi treenata keppejä niin, että lopussa on ensin kauempana ja lopulta yhä lähempänä häiriöesteitä. Vinohyppy suunnattuna toiseksi vikaan väliin oli liian vaikea meille. Ekaksi jätti viimeisen välin pujottelematta, ja seuraavaksi kun tuin paremmin niin hyppäsi hypyn. Ei siis jääty pelailemaan ajoituksella vaan pitää kesällä treenata. Toinen tosi paha häiriö on kuulemma u-putki väärinpäin vikaa väliä kohden.
Yleisesti kommentti oli, ettei radalla tarvita kahta vaahtoojaa. Mä vaan niin helpolla lähden Röllin riehumiseen mukaan, ja ohjaus muuttuu todella hätäiseksi. Alussa jopa näytti siltä, että ohjaan esteeltä esteelle, kun tarkoitus olisi ohjata vain linjoja. Tunnistan nämä todella selkeästi meistä, mutta käyttäytymisen muuttaminen on niin vaikeeta. Pikkuhiljaa... voisin kuunnella jotain tosi rauhallista musiikkia ennen radalle menoa.
Jaakko puhui myös nuoren koiran opettamisesta, ettei itse lähtisi hirveästi helpottamaan esteille lähettämistä esim käsien huitaisuilla tai liikettä jatkamalla. Ennemminkin pysähtyy paikalleen ja odottaa, että koira tarjoaisi estettä jonka jälkeen suuri palkka. Ei haittaa vaikka koira vähän höntsäilisi ja tekisi muuta välissä, mutta kun lopulta hyppää niin se riittää. Näin estehakuisuus vahvistuu.
Viiru pääsi ottamaan pakkovalssia, aata ja vinokeppejä. Pakkovalssi oli hyvä. Aalta tuli paristi läpi (outoa), mutta korjaantui kun otin hihnaan. Vinokepit oli ihan superit! Tehtiin ekaa kertaa 12 eikä näkynyt minkäänlaista epäröintiä. Ihmetteli vähän putkeen jatkamista, eli seuraavia esteitä tulee ottaa enemmän mukaan.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Viiru 1 v!! +Elina 2.4
Ihanista ihanin, parhaista paras Viipamiipa täyttää 1 vuotta tänään!!! <3 Suuret onnittelut myös sisarille Tinolle, Kummalle, Sisulle, Tobylle ja Peakille! On meillä valiojoukko käsissämme. :) Synttäreitten "kunniaksi" saatiin Karo, Kriisi ja Shokki sekä Rölli viikonloppu vierailulle.
Torstain agiryhmässä oltiin pitkään ainoastaan me paikalla, joten lähdimme suoraan miettimään meidän ongelmia. Koska kepit ovat murrosvaiheessa (osaa verkoilla lähes kaiken mahdollisen), lähdimme häivyttämään verkkoja ohjureihin. Laitettiin vain yhdet kuhunkin väliin, eikä tainnut tulla juuri yhtään epäonnistumista. Kaikki kulmat toimi. JIPPII! En olisi ihan uskonut, että pystytään tälläiseen harppaukseen. Enää ei siis palata vinokepeillä verkkoihin. Pitää muistaa ottaa myös 12 kepillä (perinteisesti vain 6) ja jousta aina eteenpäin jopa niin että kestää kunnon vedätyksen (nyt olen melkeen aina jäänyt taakse). Myös takaaleikkauksia olisi hyvä kokeilla, vaikka tuskin niissä olisikaan ongelmaa.
Vapaaharkkana sivussa kokeiltiin pentu aata. Meni hyvällä innolla ja pysähtyi. Tyhmää, että pari kertaa toinen koira pääsi juoksemaan kohti juuri, kun Viiru oli 2on2off asennossa. En sitten uskaltanut enää ottaa, ettei paikasta tulisi epämiellyttävä....
Ratapätkällä oli poispäinkääntö kepeille (yli 90 asteen kulma), ennakoiva valssi, takaatörkkäsy ja kaksi poispäinkäännöstä peräkkäin. Tämä oli ehdottomasti haastavin rata tähän mennessä. En osannut yhtään ajoitusta tai sijoittumista.
Elina sanoi Viirun tarvitsevan n.1,5 m etäisyyden, tulevaisuudessa todennäköisesti 2 m. Aina jos menin liian lähelle "miniohjaamaan" tippui rimat tai tapahtui muuta huonoa. Aloituksen poispäinkäännöstä kepeille hinkattiin hetki. Elina ei voinut pitää lelua, koska Viiru vaan hakeutui sitä kohti eikä ohjaus toiminut normaalilla tavalla. Seuraavassa yritin pitää lelua kädessä, mutta Viiru tuijotti sitä edelleen liikaa ja teki todella omituisia liikkeitä kuten poispäinkäännöstä hyppäämällä...
Lopulta lelu vaan taskuun, ajoitus aikaisemmaksi ja etäisyyttä esteeseen niin johan alkoi sujumaan. Tärkeää poispäinkäännöksessä oli yleisesti ottaa ensin haltuun ja vasta sitten lähettää. Näitä sai tehdä yllättävän kaukaa.
Ennakoivasta valssista tuli palautetta, että valuu ellen käännä rintamasuuntaa kunnolla seuraavaan meno suuntaan.
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Vapaatreeni
Oon reipastunut! Kävin eilen lenkillä eikä icebugeilla liukastellut yhtään. :) tänäänkin ois tehny mieli lähteä, mutta mietin ettei kannattaisi kun nyt jo tuntuu reisissä. Viiru alkuun vähän ihmetteli, että onko tää joku leikki, kun rupesin juoksemaan. Se hyppi ja pomppi, juoksi ees taas.. lopulta tais kyllästyy kun mitään ihmeellistä ei tapahtunutkaan.
Tänään päivällä kävin hallilla ottamassa pakkovalssia, puomia, keppejä ja pimeää putkikulmaa. Pakkovalssi ei ollut ihan niin helppo kuin joskus ennen. Kyllä se siis hyppäsi aina, mutta jotenkin tuntui, että vasta viime hetkellä. En jäänyt kuitenkaan ihmettelemään sen enempää.
Seuraavaksi puomi (kuinka huono muisti mulla voi olla, kun en taaskaan ottanut ekana). Tehtiin isolla ensin pelkkää alastuloa hetsaten jonka jälkeen koko puomia. Alastulolla pystyin jäämään taakse ilman, että Viiru etenisi epävarmasti. Edistystä siis! :) koko puomi hiukka hidas, mutta näitä pitäisi vaan päästä tekemään jotta tulee varmemmaksi.
Tein kujakeppejä joita en hallilla ole aikaisemmin nähnyt. Jokaisessa välissä oli ohjurit. Hassua että haki kulmat yllättävän hyvin, vaikka hullua paloa ei ollutkaan. Yleensä kun hetsaan niin Viiru oikein pistää vastaan, kun haluaisi mennä jo. Kertoi varmaan jonkin näköisestä epävarmuudesta, kun kepit oli niin erinäköiset.
Pimeästä putkikulmasta piti palkata pari kertaa. Vein lelun putken suulle ja rupesi taas toimimaan. Hetsatessa oli vanha raivo mukana.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Kirkkiksen kisat + treeniä
19.3 Kirkkiksen kisoissa Röllin kanssa agi-agi-hr. Agility-ratojen VIDEOT.
Ekalla radalla olin jälleen ihan jäässä. Joka kohdassa myöhässä tai pari metriä väärässä paikkaa. Kuin musta on voinutkaan tulla näin huono. :( Rölli tuntui valuvan kokoajan selän taakse, ja ainakin kerran sain polkea maata että haloo.. 11a, b kohdan ohjasin ihan väärillä käsillä, vaikka yleensä ne edes menee oikein. Työnnössä siis koiranpuoleinen ja vedossa vastainen (joissakin muissa työnnöissä käytin myös vastasta.. täh?!). Hassusti Herrala tuomaroi tuon kohdan: pienestä pyörähdyksestä kielto, mutta kun jatkoin sarjaa ei tullut hylkyä.
Ärsyttävää oli, että Rölli juoksi kummallakin kertaa aan ohi. :O Tosi positiivista kuitenkin, että pysähtyi kaikille kontakteille. Uudet keskittymisharkat toimii selkeesti.
Kepeille menoa en pitänyt pahana, vaikka huomasinkin vieressä olevan putken. Se oli kuitenkin niin kaukana, etten olisi uskonut Röllin valahtavan sinne. Eikä se oikealla rytmityksellä olisikaan mennyt. Mun pakka oli vaan kokoajan niin hajalla.
Huom! Lisäkritiikkinä tältä ja melkein kaikilta edellisiltä radoilta: juokse loppuun asti!!!!!!!!! Ärsyttävää katsoa videolta mun löysäilyä. Ei ihmekkään, että Rölli rupee himmailemaan näissä.
Toiseen rataan olin tosi tyytyväinen. :) Ajattelin korjata kaarratukset sanomalla röllin nimen ennen tiukkoja kaarratuksia. Jokainen käännös oli niin hyvin kasattu, ettei mitään järkee. Kakkoshyppy oli ihan unelma.
Pelkäsin 4-5 hyppyväliä, että lähtisi valssin liikkeen mukana aalle. Meni kuitenkin tosi hyvin, mutta jälleen eksyin jatkosta. Kepit oli yhtäkkii ihan mun edessä ja vein rölliä kakkosväliin. Tätä ja aata lukuun ottamatta rata oli ihan huippu! Nyt saatiin tekemisen meininki takaisin. :)
Loppusuoralla juoksin paremmin, vaikka armoton video näyttää pieniä himmailun merkkejä edelleen.
Meillä oli Annikan kanssa pieni uhkaus vaihtaa koiria, jos ei ole mahdollisuutta tuplaan. Sehän toteutettiin ja hullut koirat vaihdettiin hermostuneiden ohjaajien kesken. Pojat oli pikkasen hukassa ja taisi löytyä lääke röllin rauhoittamiseen ;) VIDEO. Olipa hauskaa!! Kukaan ei edes muistanut edellisiä hyllyjä tuon jälkeen.
Ahkerana treenaajana lähdin vielä Viirun kanssa Sporttikoirahallille. Otettiin pientä ratatreeniä, ja ekaa kertaa tippui pikkasen matalia rimoja. Olikohan se vähän paineissaan, kun joutui odottelemaan kisoissa....
Tehtiin vinokeppejä suoralta lähestymiseltä ilman apuja, ja lisäksi totutin ohjureihin. Ekalla kerralla meni tosi hitaasti ja matalana, kun tais vähän jännittää. Seuraavilla kerroilla ei huomannut eroa normaaliin. :)
Tehtiin myös pari toistoa perussarjaa kuudella hypyllä. Korkeus oli 10 cm, mutta kohta voisi ruveta vähän nostamaan.
Tässä vielä lyhyt VIDEO Viirun kanssa puuhailusta KKK:n kisoista.
Ekalla radalla olin jälleen ihan jäässä. Joka kohdassa myöhässä tai pari metriä väärässä paikkaa. Kuin musta on voinutkaan tulla näin huono. :( Rölli tuntui valuvan kokoajan selän taakse, ja ainakin kerran sain polkea maata että haloo.. 11a, b kohdan ohjasin ihan väärillä käsillä, vaikka yleensä ne edes menee oikein. Työnnössä siis koiranpuoleinen ja vedossa vastainen (joissakin muissa työnnöissä käytin myös vastasta.. täh?!). Hassusti Herrala tuomaroi tuon kohdan: pienestä pyörähdyksestä kielto, mutta kun jatkoin sarjaa ei tullut hylkyä.
Ärsyttävää oli, että Rölli juoksi kummallakin kertaa aan ohi. :O Tosi positiivista kuitenkin, että pysähtyi kaikille kontakteille. Uudet keskittymisharkat toimii selkeesti.
Kepeille menoa en pitänyt pahana, vaikka huomasinkin vieressä olevan putken. Se oli kuitenkin niin kaukana, etten olisi uskonut Röllin valahtavan sinne. Eikä se oikealla rytmityksellä olisikaan mennyt. Mun pakka oli vaan kokoajan niin hajalla.
Huom! Lisäkritiikkinä tältä ja melkein kaikilta edellisiltä radoilta: juokse loppuun asti!!!!!!!!! Ärsyttävää katsoa videolta mun löysäilyä. Ei ihmekkään, että Rölli rupee himmailemaan näissä.
Toiseen rataan olin tosi tyytyväinen. :) Ajattelin korjata kaarratukset sanomalla röllin nimen ennen tiukkoja kaarratuksia. Jokainen käännös oli niin hyvin kasattu, ettei mitään järkee. Kakkoshyppy oli ihan unelma.
Pelkäsin 4-5 hyppyväliä, että lähtisi valssin liikkeen mukana aalle. Meni kuitenkin tosi hyvin, mutta jälleen eksyin jatkosta. Kepit oli yhtäkkii ihan mun edessä ja vein rölliä kakkosväliin. Tätä ja aata lukuun ottamatta rata oli ihan huippu! Nyt saatiin tekemisen meininki takaisin. :)
Loppusuoralla juoksin paremmin, vaikka armoton video näyttää pieniä himmailun merkkejä edelleen.
Meillä oli Annikan kanssa pieni uhkaus vaihtaa koiria, jos ei ole mahdollisuutta tuplaan. Sehän toteutettiin ja hullut koirat vaihdettiin hermostuneiden ohjaajien kesken. Pojat oli pikkasen hukassa ja taisi löytyä lääke röllin rauhoittamiseen ;) VIDEO. Olipa hauskaa!! Kukaan ei edes muistanut edellisiä hyllyjä tuon jälkeen.
Ahkerana treenaajana lähdin vielä Viirun kanssa Sporttikoirahallille. Otettiin pientä ratatreeniä, ja ekaa kertaa tippui pikkasen matalia rimoja. Olikohan se vähän paineissaan, kun joutui odottelemaan kisoissa....
Tehtiin vinokeppejä suoralta lähestymiseltä ilman apuja, ja lisäksi totutin ohjureihin. Ekalla kerralla meni tosi hitaasti ja matalana, kun tais vähän jännittää. Seuraavilla kerroilla ei huomannut eroa normaaliin. :)
Tehtiin myös pari toistoa perussarjaa kuudella hypyllä. Korkeus oli 10 cm, mutta kohta voisi ruveta vähän nostamaan.
Tässä vielä lyhyt VIDEO Viirun kanssa puuhailusta KKK:n kisoista.
Elina 2.3
Jatkoryhmän treeneissä tehtiin keinua ja 10 esteen rataa. Keinu oli n. 30 cm korkealla maasta. Ensiksi niin, että Viiru juoksi päätyyn namille jonka jälkeen Elina laski keinun hitaasti maahan. Koiran oli tarkotus tarjota 2-on-2offia. Syyksi Elina sanoi, että monet isot koirat herkästi karkaavat ennen kuin keinu lyö maahan. Äää... mä uskon itte, että toi ei ole koko kohtainen seikka ja pelkästään kurikysymys. Se että alkaako Viiru tarjota etutassuja maahan ei ole niin justiinsa maksi-koiralla. Mini-koira kun on niin kevyt, että keinun lauta lyö helpolla mahaan.
Hyvä pointti oli se, että Viiru juoksee edelleen pelkällä namille eikä niinkään suorita estettä (ts. jarruta ja keinun laskeuduttua tarjoa etutassuja maahan). Toisaalta jos en vaadi 2on2offia niin ongelmaa ei ole. Nyt ärsyttävästi Viiru rupesi tarjoamaan tätä asentoa jo ennen kuin keinua edes laskettiin. Taidan siis pysyä omassa opetustavassa tällä kertaa... :)
Ratapätkä meni seuraavasti: Vastaanotettiin kaksi ensimmäistä hyppyä, ennakoivalla valssilla hypyn kautta tiukka vienti putkelle. Persjättö putkelle, lähetys hypylle josta 90 asteen käännös pussiin. Jatkuu suorana hyppy, pituus jolle 90 asteen takaaleikkaus. Ohjataan silmukan kautta hypylle johon jälleen valssi, ja viimeinen hyppy suoraan.
Rata oli mun mielestä haastavempi kun viimeksi. Vaikein kohta oli ennen pussia hypylle lähettäminen, kun menin helposti liian lähelle, ja Viiru kiersi takaa. Pitää antaa tilaa ja opetella uusia ohjauslinjoja.
Ekalla kerralla takaaleikkaus tuntui olevan vähän vaikea. Meni joo, mutta himmaili ja murisi taas mulle. Palkattiin paristi eikä enää ollut ongelmaa. Tais se mun valssin myöhästymisestäkin murahtaa kerran. :D
Semmonen ongelma ilmeni, että pidemmillä pätkillä ei kestä, jos lelu odottaa valmiina. Parikin kertaa juoksi ihan täpöö Elinan luokse välittämättä mun ohjauksesta. Saatiin tääkin onnistumaan, mutta vaatii huomiota ja treeniä.
Olen huomannut Viirun vireestä sellaisen puolen, että mitä enemmän tekee niin sitä hullummaksi se muuttuu. Tai siis samana iltana ja seuraavana päivänä on selkeästi aktiivisempi. Oli nimittäin perjantaina repinyt häkissä tyynynsä ihan tuusan nuuskaksi. Vähän huolestuttaa tää mun yritys siirtyä häkittömään elämään! :D
Kotimatkalla kävi vähän nolo kömmähdys. Olin just tarkistanut, että mulla riittää just ja just käteinen junalippuun. Menin jo siis hyvissä ajoin junaan odottamaan lähtöä, etten vaan missaisi viimeistä junaa (niin kuin pari viikkoa sitten) ja ostaisin konnarilta lipun. Noh.. lippu olikin vähän kalliimpi kun muistin! Ääk olin niin nolona ja Viiru tais tajuta, että nyt tarvitaan apua. Sehän rupes murisemaan tosi matalalla äänellä konnarille!!! Vielä nolompana pyörittelin päätä Viirulle, että ei nyt... Onneksi oli kuitenkin mukava mies ja antoi alennusta, että päästiin espooseen asti. :)
Hyvä pointti oli se, että Viiru juoksee edelleen pelkällä namille eikä niinkään suorita estettä (ts. jarruta ja keinun laskeuduttua tarjoa etutassuja maahan). Toisaalta jos en vaadi 2on2offia niin ongelmaa ei ole. Nyt ärsyttävästi Viiru rupesi tarjoamaan tätä asentoa jo ennen kuin keinua edes laskettiin. Taidan siis pysyä omassa opetustavassa tällä kertaa... :)
Ratapätkä meni seuraavasti: Vastaanotettiin kaksi ensimmäistä hyppyä, ennakoivalla valssilla hypyn kautta tiukka vienti putkelle. Persjättö putkelle, lähetys hypylle josta 90 asteen käännös pussiin. Jatkuu suorana hyppy, pituus jolle 90 asteen takaaleikkaus. Ohjataan silmukan kautta hypylle johon jälleen valssi, ja viimeinen hyppy suoraan.
Rata oli mun mielestä haastavempi kun viimeksi. Vaikein kohta oli ennen pussia hypylle lähettäminen, kun menin helposti liian lähelle, ja Viiru kiersi takaa. Pitää antaa tilaa ja opetella uusia ohjauslinjoja.
Ekalla kerralla takaaleikkaus tuntui olevan vähän vaikea. Meni joo, mutta himmaili ja murisi taas mulle. Palkattiin paristi eikä enää ollut ongelmaa. Tais se mun valssin myöhästymisestäkin murahtaa kerran. :D
Semmonen ongelma ilmeni, että pidemmillä pätkillä ei kestä, jos lelu odottaa valmiina. Parikin kertaa juoksi ihan täpöö Elinan luokse välittämättä mun ohjauksesta. Saatiin tääkin onnistumaan, mutta vaatii huomiota ja treeniä.
Olen huomannut Viirun vireestä sellaisen puolen, että mitä enemmän tekee niin sitä hullummaksi se muuttuu. Tai siis samana iltana ja seuraavana päivänä on selkeästi aktiivisempi. Oli nimittäin perjantaina repinyt häkissä tyynynsä ihan tuusan nuuskaksi. Vähän huolestuttaa tää mun yritys siirtyä häkittömään elämään! :D
Kotimatkalla kävi vähän nolo kömmähdys. Olin just tarkistanut, että mulla riittää just ja just käteinen junalippuun. Menin jo siis hyvissä ajoin junaan odottamaan lähtöä, etten vaan missaisi viimeistä junaa (niin kuin pari viikkoa sitten) ja ostaisin konnarilta lipun. Noh.. lippu olikin vähän kalliimpi kun muistin! Ääk olin niin nolona ja Viiru tais tajuta, että nyt tarvitaan apua. Sehän rupes murisemaan tosi matalalla äänellä konnarille!!! Vielä nolompana pyörittelin päätä Viirulle, että ei nyt... Onneksi oli kuitenkin mukava mies ja antoi alennusta, että päästiin espooseen asti. :)
tiistai 15. maaliskuuta 2011
RimA:n agikisat 12.3
Kolme strattia Röllillä (hr-agi-hr). Haaveena oli tupla, kun ei tarttis nipottaa pahemmin kontakteista.
Noh, ei onnistunut edes melkeen. Kolmen sijasta kotiin tuomisena oli neljä hylkyä.
Lähdettiin Röllin kanssa viimeisenä radalla, ja edelliset kisaajat olivat borter Kerttu, borter Koodi ja borter Jimi. Kova äänistä menoa siis, joten sopivan mielentilan säilyttäminen oli entistä vaikeampaa. Tähän asti viime kisoissa meidän edellä on ollut hiljaisia koiria joten ei ole ollut ongelmia.
Ensimmäinen stratti kosahti juuri tähän, ja aivot taisi jäädä narikkaan. Rölli jopa kyttäsi Jimin perään siirryttäessä lähtöalueelle, ja mun hermot meinas palaa siinä vaiheessa.
Radan alku oli meille vaikea paikka. Treenattava, että Rölli malttaa suorittaa esteet, vaikka liikun eteenpäin. Huomio myös siihen, ettei valahda selän taakse.
Outo virhe oli, että Rölli lopetti kepit kesken. En oikeen tiiä mitä niissä tapahtui.. sotkeutui jotenkin.
Toinen rata olikin jo huomattavasti parempi! Muutin alkurutiineja niin, että lähdin opettamaan uutta, mutta yksinkertaista temppua. Toimi hyvin, eikä tajunnut edes Jimin olleen radalla. :) Rölli jopa pysähtyi kaikille kontakteille! Irtosi kuitenkin keinun jälkeen kauas renkaalle. Ei tullut mieleenkään rataantutustumisessa, mutta oli mulla kai rintamasuunta sinne päin.
Kolmas rata oli karmea, mutta ei voi laittaa Röllin piikkiin. Mulla oli juhlimisen vuoksi 3 h yöunet takana, ja nyt rupesi väsymys painamaan. Yritin juosta vähän spurtteja ja ravistella itseäni, mutta ei toiminut. :D
Tein samat alkurutiinit kun toisella kerralla, ja Röllin mielentila oli hyvä. Alku oli ok, mutta muissa kohdissa olinkin ihan myöhässä kokoajan. Miten keppien jälkeen voi jopa myöhästyä valssissa?! Väärä aika, väärä paikka.... Rölli kuitenkin yritti parhaan mukaan suoriutua mun ihme ohjauksesta.
Plussana tein Monon kanssa vikan hyppärin. Kun Annika oli paikalla niin se leikki hurjana ja kiersi siivekettä kovaa. Kun tuli aika lähteä radalle niin hyvä vire oli kadonnut jonnekkin. :S en saanut Monoa enää leikkimään, ja se vaikutti tosi ihmettelevältä. Piti kuitenkin siirtyä radalle, kun oltiin vuorossa ensimmäisenä. Kyllä se liikkui, mutta ei niin lujaa kun Annikan kanssa. Saatiin pari kivaa pätkää, mutta hyllyjä myös. Irtosi munkin kanssa hyvin, vaikka ihmetteli.
Joskus vois kokeilla vaihtaa Monoa ja Rölliä treeneissä ;)
Noh, ei onnistunut edes melkeen. Kolmen sijasta kotiin tuomisena oli neljä hylkyä.
Lähdettiin Röllin kanssa viimeisenä radalla, ja edelliset kisaajat olivat borter Kerttu, borter Koodi ja borter Jimi. Kova äänistä menoa siis, joten sopivan mielentilan säilyttäminen oli entistä vaikeampaa. Tähän asti viime kisoissa meidän edellä on ollut hiljaisia koiria joten ei ole ollut ongelmia.
Ensimmäinen stratti kosahti juuri tähän, ja aivot taisi jäädä narikkaan. Rölli jopa kyttäsi Jimin perään siirryttäessä lähtöalueelle, ja mun hermot meinas palaa siinä vaiheessa.
Radan alku oli meille vaikea paikka. Treenattava, että Rölli malttaa suorittaa esteet, vaikka liikun eteenpäin. Huomio myös siihen, ettei valahda selän taakse.
Outo virhe oli, että Rölli lopetti kepit kesken. En oikeen tiiä mitä niissä tapahtui.. sotkeutui jotenkin.
Toinen rata olikin jo huomattavasti parempi! Muutin alkurutiineja niin, että lähdin opettamaan uutta, mutta yksinkertaista temppua. Toimi hyvin, eikä tajunnut edes Jimin olleen radalla. :) Rölli jopa pysähtyi kaikille kontakteille! Irtosi kuitenkin keinun jälkeen kauas renkaalle. Ei tullut mieleenkään rataantutustumisessa, mutta oli mulla kai rintamasuunta sinne päin.
Kolmas rata oli karmea, mutta ei voi laittaa Röllin piikkiin. Mulla oli juhlimisen vuoksi 3 h yöunet takana, ja nyt rupesi väsymys painamaan. Yritin juosta vähän spurtteja ja ravistella itseäni, mutta ei toiminut. :D
Tein samat alkurutiinit kun toisella kerralla, ja Röllin mielentila oli hyvä. Alku oli ok, mutta muissa kohdissa olinkin ihan myöhässä kokoajan. Miten keppien jälkeen voi jopa myöhästyä valssissa?! Väärä aika, väärä paikka.... Rölli kuitenkin yritti parhaan mukaan suoriutua mun ihme ohjauksesta.
Plussana tein Monon kanssa vikan hyppärin. Kun Annika oli paikalla niin se leikki hurjana ja kiersi siivekettä kovaa. Kun tuli aika lähteä radalle niin hyvä vire oli kadonnut jonnekkin. :S en saanut Monoa enää leikkimään, ja se vaikutti tosi ihmettelevältä. Piti kuitenkin siirtyä radalle, kun oltiin vuorossa ensimmäisenä. Kyllä se liikkui, mutta ei niin lujaa kun Annikan kanssa. Saatiin pari kivaa pätkää, mutta hyllyjä myös. Irtosi munkin kanssa hyvin, vaikka ihmetteli.
Joskus vois kokeilla vaihtaa Monoa ja Rölliä treeneissä ;)
torstai 10. maaliskuuta 2011
Elina 2.2
Olipas hyvän mielen treenit!! Oon kyllä niin ilonen, että Elina kouluttaa meitä näin alkuun niin saadaan "bordercollie näkökulmaa". Mulle monet maxi paimenkoiran jutut ovat hiukka uusia, ja oon saanut tosi paljon tärkeitä pointteja koulutuksessa etenemisessä.
Tänään käytiin läpi kontakteja. Viiruhan osaa pysähtyä jo ilman hihnaa, mutta ei etene vielä raivolla kontakteilla. Elina huomauttikin, että tähän asti me ollaan opetettu kontaktit matalassa vietissä teknisesti. Aivan toinen treeni onkin kasvattaa asennetta näillä.
Otin ensin normaalisti ja nätistihän se meni. Sen jälkeen laitettiin lelu eteen ja hetsaamalla. Tarkoitus on asenteen kasvattamisen lisäksi opettaa ohjaajan taaksejääntiä. Nyt ei ollut niin tarkkaa onko suoritus ihan tyylipuhdas vaan, että mennään täysiä. Tarkoitus on myös vapauttaa mahdollisimman nopeasti pysähdyksestä. Mä myöhästyin alkuun vapautuksesta ja Viiru kerkesi kääntyä taaksepäin. Kerran juoksi vähän läpi, mutta pysähtyi. Näistä kaikista siis vapautus lelulle. Sitten otettiin koko puomi ja vähän mietin, että pysähtyyköhän tuon kaiken jälkeen. Elina kuitenkin halusi nähdä menisikö ilman hihnaa, kun viiru on kuitenkin niin kiltti. Tulos oli aika hullu ja pysähdyksestä ei ollut tietoakaan. Hihnalla siis vielä hetsauksen jälkeen. Voi myös tehdä lähetyksiä/palkkauksia enemmän viirun takaa. Jopa niin, että Viiru on mun jalkojen välissä, ja mä siis puomin yllä.
Juteltiin myös ylösmenokontakteista. Elina ei missään nimessä lähtisi opettamaan niitä Viirulle vasta kun meno on normaalia ja näkee tuleeko edes ongelmaa. Kuulemma suurimman osan askel bordercollieista osuu luonnollisesti ylösmenoon. Tämän tosin näkee vasta, kun ei olla enää opetusvaiheessa.
Jos ylösmenoja tarvitsee opettaa niin metodina ykkönen on kuulemma laatikko (todellisuudessa rajattu alue esim puulistoilla). Koira opetaan siis osumaan tassuillaan puomin pinnan kokoiseen laatikkoon. Yksi tassu riittää, ja etutassut ovat ehkä järkevimmät. Kun koira tajuaa jujun niin lisätään vaikeuttavia tekijöitä, kuten puun kautta kiertämisen ja lopulta agility-kentällä putkesta vauhdilla tulemisen. Lopulta laatikko siirretään puomin ylösmenokontaktille. Puomin ylösmenoa tehdään ensin loivasta kulmasta vaikeuttaen jyrkempään.
Vapaatreenattiin sivussa keppejä. Siis näissä on tapahtunut kunnon naksahdus, nimittäin meni samantien vaikeimmatkin kulmat ilman, että tarvitsi asteittain vaikeuttaa. Meni myös putkelta vaikeita kulmia, yippee!
Loppuun tehtiin vielä ratapätkää. Yhtään uutta ohjauskuviota ei ollut, eli vanhojen kertausta. Tehtiin valssi, puolivalssi ja poispäinkääntö. Ensin mentiin kuusi estettä jonka jälkeen yhdeksän. Tehtin molemmat nollalla heti ensimmäiseen otteeseen! Ei oo todellista. :) Viiru oli niin hyvä! Ei ees käytetty koko treeniaikaa. Oli vaan niin sulavaa ja helpon tuntusta.
Ensimmäisessä pätkässä mun valssi myöhästy pikkasen niin Viiru rupesi örisemään. Hahha, mua niin nauratti, ja oli pakko kysyy Elinalta murisiko se todella mulle. Yks on näköjään pikku tosikko ;)
Toisella kiekalla olin ilmeisesti vähän parempi Viirunkin mielestä. Valssit oli ajoissa, ja molemmilla kerroilla meni myös keppien tiukkaan avokulmaan hyvin varmasti. Poispäinkäännös hypylle ok ja loppu oli melko rallattelua. Enpä olis uskonut, että vielä tehdään hyvin rataa!!!
Väliajoilla viiru oli lepo asennossa. Välillä jos on tosi kiinnostunut niin yrittää nousta, mutta usein pelkkä mun lähestyminen riittää korjaamiseen. Joskus murisen matalla äänellä, niin siinä vaiheessa viimeistään palaa asentoon.
Tänään se ekaa kertaa inisi Elinan treeneissä, kun tuijotti muita. Pysyi kuitenkin asennossa, joten en kiinnittänyt huomiota. Muuallahan se on jo pitkään ulvonut ja inissyt, kun on ollut häkissä. Kai se vähän rauhoittuu, kun huomauttaa. On vaan niin vaikea erottaa ininää/ulvontaa, kun kaikki muut koirat haukkuu.
Tänään käytiin läpi kontakteja. Viiruhan osaa pysähtyä jo ilman hihnaa, mutta ei etene vielä raivolla kontakteilla. Elina huomauttikin, että tähän asti me ollaan opetettu kontaktit matalassa vietissä teknisesti. Aivan toinen treeni onkin kasvattaa asennetta näillä.
Otin ensin normaalisti ja nätistihän se meni. Sen jälkeen laitettiin lelu eteen ja hetsaamalla. Tarkoitus on asenteen kasvattamisen lisäksi opettaa ohjaajan taaksejääntiä. Nyt ei ollut niin tarkkaa onko suoritus ihan tyylipuhdas vaan, että mennään täysiä. Tarkoitus on myös vapauttaa mahdollisimman nopeasti pysähdyksestä. Mä myöhästyin alkuun vapautuksesta ja Viiru kerkesi kääntyä taaksepäin. Kerran juoksi vähän läpi, mutta pysähtyi. Näistä kaikista siis vapautus lelulle. Sitten otettiin koko puomi ja vähän mietin, että pysähtyyköhän tuon kaiken jälkeen. Elina kuitenkin halusi nähdä menisikö ilman hihnaa, kun viiru on kuitenkin niin kiltti. Tulos oli aika hullu ja pysähdyksestä ei ollut tietoakaan. Hihnalla siis vielä hetsauksen jälkeen. Voi myös tehdä lähetyksiä/palkkauksia enemmän viirun takaa. Jopa niin, että Viiru on mun jalkojen välissä, ja mä siis puomin yllä.
Juteltiin myös ylösmenokontakteista. Elina ei missään nimessä lähtisi opettamaan niitä Viirulle vasta kun meno on normaalia ja näkee tuleeko edes ongelmaa. Kuulemma suurimman osan askel bordercollieista osuu luonnollisesti ylösmenoon. Tämän tosin näkee vasta, kun ei olla enää opetusvaiheessa.
Jos ylösmenoja tarvitsee opettaa niin metodina ykkönen on kuulemma laatikko (todellisuudessa rajattu alue esim puulistoilla). Koira opetaan siis osumaan tassuillaan puomin pinnan kokoiseen laatikkoon. Yksi tassu riittää, ja etutassut ovat ehkä järkevimmät. Kun koira tajuaa jujun niin lisätään vaikeuttavia tekijöitä, kuten puun kautta kiertämisen ja lopulta agility-kentällä putkesta vauhdilla tulemisen. Lopulta laatikko siirretään puomin ylösmenokontaktille. Puomin ylösmenoa tehdään ensin loivasta kulmasta vaikeuttaen jyrkempään.
Vapaatreenattiin sivussa keppejä. Siis näissä on tapahtunut kunnon naksahdus, nimittäin meni samantien vaikeimmatkin kulmat ilman, että tarvitsi asteittain vaikeuttaa. Meni myös putkelta vaikeita kulmia, yippee!
Loppuun tehtiin vielä ratapätkää. Yhtään uutta ohjauskuviota ei ollut, eli vanhojen kertausta. Tehtiin valssi, puolivalssi ja poispäinkääntö. Ensin mentiin kuusi estettä jonka jälkeen yhdeksän. Tehtin molemmat nollalla heti ensimmäiseen otteeseen! Ei oo todellista. :) Viiru oli niin hyvä! Ei ees käytetty koko treeniaikaa. Oli vaan niin sulavaa ja helpon tuntusta.
Ensimmäisessä pätkässä mun valssi myöhästy pikkasen niin Viiru rupesi örisemään. Hahha, mua niin nauratti, ja oli pakko kysyy Elinalta murisiko se todella mulle. Yks on näköjään pikku tosikko ;)
Toisella kiekalla olin ilmeisesti vähän parempi Viirunkin mielestä. Valssit oli ajoissa, ja molemmilla kerroilla meni myös keppien tiukkaan avokulmaan hyvin varmasti. Poispäinkäännös hypylle ok ja loppu oli melko rallattelua. Enpä olis uskonut, että vielä tehdään hyvin rataa!!!
Väliajoilla viiru oli lepo asennossa. Välillä jos on tosi kiinnostunut niin yrittää nousta, mutta usein pelkkä mun lähestyminen riittää korjaamiseen. Joskus murisen matalla äänellä, niin siinä vaiheessa viimeistään palaa asentoon.
Tänään se ekaa kertaa inisi Elinan treeneissä, kun tuijotti muita. Pysyi kuitenkin asennossa, joten en kiinnittänyt huomiota. Muuallahan se on jo pitkään ulvonut ja inissyt, kun on ollut häkissä. Kai se vähän rauhoittuu, kun huomauttaa. On vaan niin vaikea erottaa ininää/ulvontaa, kun kaikki muut koirat haukkuu.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Aksaa +hyppytekniikkaa
Hittiksellä tehtiin Viirun kanssa tänään keppejä, puomia ja hyppytekniikkaa.
Aloitettiin kepeillä (äh taas unohdin ottaa puomin ekana!!). Näitä treenattiin tänään urakalla, ja rupes toimimaan kauempaakin. Tehtiin kahdessa eri erässä. Lähetin kaikista kulmista kummaltakin puolelta varmaan 10 metrin päästä. Onnistu melkeen joka kerta. :) Otin myös radalla suht suoralta lähestymiseltä putken kautta. Eka lähti kaarrattamaan melkeen keppien ohi kunnes tajusi korjata. Siis vautsi, joutui tekemään tosi paljon töitä jarrutukseen ja kääntymiseen niin, että lähestyminen oli lähempänä 90 asteen kulmaa. Toisella kerralla korjasi linjan.
Tehtiin taas isoa puomia ja vapaana molempiin suuntiin. Pysähtyi muttei mikään hurjan nopea. Mutta en jaksa miettiä vauhtia, kun musta tuntuu, että se johtuu vaan uudesta asiasta ja että miettii. Puomi on nimittäin tasaisen hidas eikä niin, että esim jarruttelisi liikaa loppua kohti.
Hyppytekniikasta tehtiin perussarjaa neljällä, etäisyyden arviointia ja kaarta. Perussarja ok, etäisyyden arviointi oli vähän outo niin en sitten pahemmin tehnyt, kun en kunnolla osaa. Kaari ihan jees ja tarjosi jopa eteenkatsomista joka kerta.
Ajattelin myös tehdä kodistani agility-kentän ja rakentaa set pointin jossain vaiheessa! :D sitä mahtuisi hyvin treenaamaan, ja kun treenien määrääkin saa kohta lisätä.
Aloitettiin kepeillä (äh taas unohdin ottaa puomin ekana!!). Näitä treenattiin tänään urakalla, ja rupes toimimaan kauempaakin. Tehtiin kahdessa eri erässä. Lähetin kaikista kulmista kummaltakin puolelta varmaan 10 metrin päästä. Onnistu melkeen joka kerta. :) Otin myös radalla suht suoralta lähestymiseltä putken kautta. Eka lähti kaarrattamaan melkeen keppien ohi kunnes tajusi korjata. Siis vautsi, joutui tekemään tosi paljon töitä jarrutukseen ja kääntymiseen niin, että lähestyminen oli lähempänä 90 asteen kulmaa. Toisella kerralla korjasi linjan.
Tehtiin taas isoa puomia ja vapaana molempiin suuntiin. Pysähtyi muttei mikään hurjan nopea. Mutta en jaksa miettiä vauhtia, kun musta tuntuu, että se johtuu vaan uudesta asiasta ja että miettii. Puomi on nimittäin tasaisen hidas eikä niin, että esim jarruttelisi liikaa loppua kohti.
Hyppytekniikasta tehtiin perussarjaa neljällä, etäisyyden arviointia ja kaarta. Perussarja ok, etäisyyden arviointi oli vähän outo niin en sitten pahemmin tehnyt, kun en kunnolla osaa. Kaari ihan jees ja tarjosi jopa eteenkatsomista joka kerta.
Ajattelin myös tehdä kodistani agility-kentän ja rakentaa set pointin jossain vaiheessa! :D sitä mahtuisi hyvin treenaamaan, ja kun treenien määrääkin saa kohta lisätä.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Vapaatreenit
Lauantaina tehtiin Röllillä muurin takaakiertoja ja keppien avokulmaa. Keppien kulmia tulisi vahvistaa, i know. Saas nähdä jaksaisinko kokeilla kujalla, kun nyt kuitenkin teen samaan aikaan Viirulla. Jotenkin tää on vaan niin turhauttavaa, kun pitäisi tehdä sikana toistoja enkä mä yksinkertaisesti pääse sen kanssa treenailemaan niin paljoa. Kesällä sitten..
Lisäksi musta tää touhu tarttis vaan sen naksahtamisen (joka tulee toistojen jälkeen). Jotenkin tää on niin katkeraa muutenkin, kun Siirin kanssa oli pitkään sama vaihe. Parissa viimeisessä treenissä sitten meillä tuli naksahdus ja Siiri haki ihan mistä vaan monen kymmenen metrin päästä oikean välin. Kukaan muu kuin äiti ei tainnut edes nähdä sitä.
Niin ja Röllin mielentila oli karmea. Yritti varastaa ja lähteä nykäisyistä liikkeelle. Pari kertaa yritti kai myös näykkästä.
Viiru teki pikkasen hyppyjä ja putkea. Uutena otettiin kokonainen puomi, huii :) mietin että se olisi jännittänyt ensimmäistä kertaa, joten otettiin tosi varovaisesti. Seuraavalla kerralla vähän rohkeammin jne. Pysähtyi kontaktille ilman hihna-apua joka kerta!! Keskiosalla pikkasen jarrutteli, muttei ihmekkään kun oli uusi juttu. Tosi järkevästi käyttäytyi mun mielestä.
Teini-Viirun tempaukset on jatkunut. Karkasi omalta pihalta eikä tullut äidin käskystä takaisin.. jouduin vähän kovistelemaan. Yrittää karata autosta/häkistä ennen lupiaan. Hyppii sänkyyn miten mieli tekee yms. Eiköhän tää vaihe kohta lopu, kun huomaa ettei toimi.
Lisäksi musta tää touhu tarttis vaan sen naksahtamisen (joka tulee toistojen jälkeen). Jotenkin tää on niin katkeraa muutenkin, kun Siirin kanssa oli pitkään sama vaihe. Parissa viimeisessä treenissä sitten meillä tuli naksahdus ja Siiri haki ihan mistä vaan monen kymmenen metrin päästä oikean välin. Kukaan muu kuin äiti ei tainnut edes nähdä sitä.
Niin ja Röllin mielentila oli karmea. Yritti varastaa ja lähteä nykäisyistä liikkeelle. Pari kertaa yritti kai myös näykkästä.
Viiru teki pikkasen hyppyjä ja putkea. Uutena otettiin kokonainen puomi, huii :) mietin että se olisi jännittänyt ensimmäistä kertaa, joten otettiin tosi varovaisesti. Seuraavalla kerralla vähän rohkeammin jne. Pysähtyi kontaktille ilman hihna-apua joka kerta!! Keskiosalla pikkasen jarrutteli, muttei ihmekkään kun oli uusi juttu. Tosi järkevästi käyttäytyi mun mielestä.
Teini-Viirun tempaukset on jatkunut. Karkasi omalta pihalta eikä tullut äidin käskystä takaisin.. jouduin vähän kovistelemaan. Yrittää karata autosta/häkistä ennen lupiaan. Hyppii sänkyyn miten mieli tekee yms. Eiköhän tää vaihe kohta lopu, kun huomaa ettei toimi.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Elina 2.1 +itsepäinen Viiru
Jee vihdoin ohjatut treenit pääsi alkamaan parin viikon pakkasten jälkeen!
Käytiin läpi 8 esteinen rata, mutta kaikki ehtivät tehdä vain viisi. Siinä kerkesikin tulla pöytä, sivuttaisetäisyys, takaatyöntö, vekki ja poispäinkäännös putkeen. Ihan kunnolla uutta ja vanhan kertausta.
Pöytää en muista ollaanko koskaan edes kokeiltu. Aloitettiin opetus siis alusta laittamalla lelu pöydälle ja lähettämällä kauempaa. Yritin ehtiä mukaan revittämään lelua ennen kuin Viiru hyppäsi pois. Koska haluan asennon olevan maassa niin tehtiin myös ilman lelua ja liikkeellä lähettäen. Käskin pöydällä aina menemään maahan jonka jälkeen vasta alkoi revittäminen.
Sivulle törkkäsykin opetettiin alusta laittamalla lelu muurin jälkeen. No problem, ja ilman leluakin toimi. Takaatyöntö peruskauraa ja kuulemma kokosi itsensä hyvin tiukkaan käännökseen. Lähti myös hyvin vekkiin. Ainut mistä saatiin kunnon rakentavaa palautetta oli poispäinkäännös putkelle. Meni ekallakin kerralla ihan oikein mutta ohjaan kuulemma kuin pikkukoiraa. Olen kokoajan iholla kiinni, kun antamalla tilaa voisi mennä entistä lujempaa. Tuntui myös varmemmalta!
Vapaatreenipuolella otettiin keppejä ja hyppy-rengas-hyppy-putkeen -suoraa. Kepeille imee hyvin kun tekee hetsauksen. Suora lähestyminen putken kautta onnistui, mutta pienikin kulma sai viirun vetämään täysiä ohi. Selkeästi putki saa siihen hulluuden aikaseksi nimittäin hyppyjen kautta on onnistunut vaikeatkin kulmat.
Hypyistä Elina sanoi, että korkeuden nostaminen olisi hyvä pikkuhiljaa aloittaa. Kuulemma jos ainoastaan hypyttää matalilla rimoilla, niin bortsut oppivat helposti laakahypyt. Nyt voisi jo kuulemma tämän kuukauden aikana nostaa rimat 35 cm. Kuukauden välein korkeutta lisätään 10 cm, jos rimat pysyvät treeneissä ylhäällä. Jos koira on luonnostaan hyvä hyppääjä, voi korkeutta lisätä nopeamminkin. Puolestaan jos on vaikeuksia niin rauhoitetaan tahtia. Näin siis 50 cm saakka. Olisi kuulemma erittäin hyvä, jos 13-14 kk oltaisiin päästy 50 cm. Tästä eteenpäin nostetaan kuukausittain enää 5 cm, koska korkeutta rupeaa olemaan niin paljon.
Uskallan nostaa rimoja pikkuhiljaa, vaikka Viirua ei ollakkaan kuvattu. Kuulemma kuvaus on parasta tehdä vasta 1,5 ikäisenä joten siihen asti aion odottaa. Patricia kuitenkin sanoi viime käynnillä Viirun rakenteen vaikuttavan niin hyvältä, ettei usko kuvauksista ilmenevän mitään ihmeellistä. Liikkeet ym ovat olleet hyvät eikä mitään merkkejä esim OCD:sta tai muista vaivoista.
Pidän kuitenkin silmät auki ja maltilla edetään!
Yleisesti sellainen huomautus, että Viirun hihnassa käveleminen on kokenut suuren edistysaskeleen. Jeeeeeeeeee! Patrician innoittamana olen ottanut uuden terävän käskyttämisen tässä puuhassa. En käytä voimaa yhtään entistä enempää, "EI" on napakka ja vähän pelottava. Sydäntä särkee yrittää olla julma sille (ja ihmisten katseet on kauheita!) mutta tää tepsii. Alkumatka täytyy muistutella, mutta loppumatkasta harvemmin tarvitsee sanoa mitään. :) ihanaa! Tänään käytiin äidin ja röllin kanssa lenkillä niin sekään ei vaikuttanut pahemmin viirun hihnakäyttäytymiseen.
Niin ja Viirulla taitaa olla pikku murkkuikä. Ollaan tapeltu, että mennäänkö jäälle omine lupine vai kun mä vasta sanon. Poju yllätti kerran itsepäisyydellään juoksemalla KAKSI kertaa peräkkäin keskelle jokea ja mä ärisin rannassa. Nyt enää vaanii reunassa saako mennä, mutta helposti livahtaa jos silmä välttää. aijaijai..
Toiseksi automatkoillahan viiru on aina pelkääjän penkin jaloissa. 7 vko pentuna protestoi kolme kertaa tätä vastaan jonka jälkeen matkat ovat sujuneet mutkitta. Noh, nyt edestakas turun reissulla Viiru keksi, että penkillä olisi paljon mukavampi. Ensinnäkin autoon mennessä yrittää jo tarjota penkkiä, mutta myös automatkan aikana saan pieniä vihjeitä. Viiru tietää tasan tarkkaan, ettei etutassuja saa nostaa penkille. Se olikin vähän ovelampi kun nosti etutassut ilmaan ja kurkki ikkunasta miltä näyttää. Mun oli vaikea olla sille julma kun oli niin kekseliäs. :D Takastulomatkalla puolestaan tarjosi 2on-2off:ia niin, että takajalat nousi penkille. Hmmh, ei näinkään!
Käytiin läpi 8 esteinen rata, mutta kaikki ehtivät tehdä vain viisi. Siinä kerkesikin tulla pöytä, sivuttaisetäisyys, takaatyöntö, vekki ja poispäinkäännös putkeen. Ihan kunnolla uutta ja vanhan kertausta.
Pöytää en muista ollaanko koskaan edes kokeiltu. Aloitettiin opetus siis alusta laittamalla lelu pöydälle ja lähettämällä kauempaa. Yritin ehtiä mukaan revittämään lelua ennen kuin Viiru hyppäsi pois. Koska haluan asennon olevan maassa niin tehtiin myös ilman lelua ja liikkeellä lähettäen. Käskin pöydällä aina menemään maahan jonka jälkeen vasta alkoi revittäminen.
Sivulle törkkäsykin opetettiin alusta laittamalla lelu muurin jälkeen. No problem, ja ilman leluakin toimi. Takaatyöntö peruskauraa ja kuulemma kokosi itsensä hyvin tiukkaan käännökseen. Lähti myös hyvin vekkiin. Ainut mistä saatiin kunnon rakentavaa palautetta oli poispäinkäännös putkelle. Meni ekallakin kerralla ihan oikein mutta ohjaan kuulemma kuin pikkukoiraa. Olen kokoajan iholla kiinni, kun antamalla tilaa voisi mennä entistä lujempaa. Tuntui myös varmemmalta!
Vapaatreenipuolella otettiin keppejä ja hyppy-rengas-hyppy-putkeen -suoraa. Kepeille imee hyvin kun tekee hetsauksen. Suora lähestyminen putken kautta onnistui, mutta pienikin kulma sai viirun vetämään täysiä ohi. Selkeästi putki saa siihen hulluuden aikaseksi nimittäin hyppyjen kautta on onnistunut vaikeatkin kulmat.
Hypyistä Elina sanoi, että korkeuden nostaminen olisi hyvä pikkuhiljaa aloittaa. Kuulemma jos ainoastaan hypyttää matalilla rimoilla, niin bortsut oppivat helposti laakahypyt. Nyt voisi jo kuulemma tämän kuukauden aikana nostaa rimat 35 cm. Kuukauden välein korkeutta lisätään 10 cm, jos rimat pysyvät treeneissä ylhäällä. Jos koira on luonnostaan hyvä hyppääjä, voi korkeutta lisätä nopeamminkin. Puolestaan jos on vaikeuksia niin rauhoitetaan tahtia. Näin siis 50 cm saakka. Olisi kuulemma erittäin hyvä, jos 13-14 kk oltaisiin päästy 50 cm. Tästä eteenpäin nostetaan kuukausittain enää 5 cm, koska korkeutta rupeaa olemaan niin paljon.
Uskallan nostaa rimoja pikkuhiljaa, vaikka Viirua ei ollakkaan kuvattu. Kuulemma kuvaus on parasta tehdä vasta 1,5 ikäisenä joten siihen asti aion odottaa. Patricia kuitenkin sanoi viime käynnillä Viirun rakenteen vaikuttavan niin hyvältä, ettei usko kuvauksista ilmenevän mitään ihmeellistä. Liikkeet ym ovat olleet hyvät eikä mitään merkkejä esim OCD:sta tai muista vaivoista.
Pidän kuitenkin silmät auki ja maltilla edetään!
Yleisesti sellainen huomautus, että Viirun hihnassa käveleminen on kokenut suuren edistysaskeleen. Jeeeeeeeeee! Patrician innoittamana olen ottanut uuden terävän käskyttämisen tässä puuhassa. En käytä voimaa yhtään entistä enempää, "EI" on napakka ja vähän pelottava. Sydäntä särkee yrittää olla julma sille (ja ihmisten katseet on kauheita!) mutta tää tepsii. Alkumatka täytyy muistutella, mutta loppumatkasta harvemmin tarvitsee sanoa mitään. :) ihanaa! Tänään käytiin äidin ja röllin kanssa lenkillä niin sekään ei vaikuttanut pahemmin viirun hihnakäyttäytymiseen.
Niin ja Viirulla taitaa olla pikku murkkuikä. Ollaan tapeltu, että mennäänkö jäälle omine lupine vai kun mä vasta sanon. Poju yllätti kerran itsepäisyydellään juoksemalla KAKSI kertaa peräkkäin keskelle jokea ja mä ärisin rannassa. Nyt enää vaanii reunassa saako mennä, mutta helposti livahtaa jos silmä välttää. aijaijai..
Toiseksi automatkoillahan viiru on aina pelkääjän penkin jaloissa. 7 vko pentuna protestoi kolme kertaa tätä vastaan jonka jälkeen matkat ovat sujuneet mutkitta. Noh, nyt edestakas turun reissulla Viiru keksi, että penkillä olisi paljon mukavampi. Ensinnäkin autoon mennessä yrittää jo tarjota penkkiä, mutta myös automatkan aikana saan pieniä vihjeitä. Viiru tietää tasan tarkkaan, ettei etutassuja saa nostaa penkille. Se olikin vähän ovelampi kun nosti etutassut ilmaan ja kurkki ikkunasta miltä näyttää. Mun oli vaikea olla sille julma kun oli niin kekseliäs. :D Takastulomatkalla puolestaan tarjosi 2on-2off:ia niin, että takajalat nousi penkille. Hmmh, ei näinkään!
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Hyppytekniikka harjoitukset
Oon ihan intona hyppytekniikka treeneistä! Oispa kotona tilaa tehdä näitä. :)
Mun silmään meno näyttää erinomaiselta, mutta oishan se hyvä saada osaavamman mielipide.
Tässä muutamia perusharjoituksia:
Noista ollaan tehty perussarja, askeleen pidennys, korkeuden arviointi, slide ja kaari. Etäisyyden arviointi ja kaari pitäisi ottaa ensi kerralla.
ps. Viirun strategiset mitat: 54 cm ja 16 kg (on se kasvanut sentin ja kilon neljässä kuukaudessa!)
Mun silmään meno näyttää erinomaiselta, mutta oishan se hyvä saada osaavamman mielipide.
Tässä muutamia perusharjoituksia:
Noista ollaan tehty perussarja, askeleen pidennys, korkeuden arviointi, slide ja kaari. Etäisyyden arviointi ja kaari pitäisi ottaa ensi kerralla.
ps. Viirun strategiset mitat: 54 cm ja 16 kg (on se kasvanut sentin ja kilon neljässä kuukaudessa!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)