sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Hyppyseminaari -Vappu Alatalo

Videokooste viime viikonloppusesta Teemun koulutuksesta (21.11). Oli se vaan niin hyvä! Vieläkin jaksaa fiilistellä. ;)

Eilen oltiin vapaatreeneissä Karon kanssa kahestaan. Meillä kyllä onnistuu treenit melkeen aina vaikka vähän mogaillaan joskus!!! :) Otettiin tosi tiukkoja takaaleikkauksia kepeille Shokilla ja Röllillä, ja molemmat osas! Pitää vaan muistaa odottaa, että koira pääsee toisesta välistä eteenpäin ennen, kuin lähtee liikkumaan toiselle puolelle. Ja että varsinkin tiukimmassa kääntää rintamasuunnan keppien pujottelusuuntaan eikä oikeaa väliä kohti. Tälläsestä tilanteesta Rölli tuli kerran kesken ulos.

Viiru otti kaukaa putkeen lähetyksiä ensin niin, että lelu oli putkessa ja toisen kerran niin, että lelu oli putken jälkeen odottamassa. Meni todella varman oloisesti:)
Otettiin Viipalla vielä puomin alastuloa ja rengasta. Renkaan osaa jo tosi kivasti vaikkei treenikertoja ole kuin kolme yhteensä! Puomilla lelu oli edessä, ja Viiru yritti vaan täysiä sen luokse eikä näyttänyt muistavan mitään opitusta. Laitoin namupalan oikeaan kohtaan josta sitten vapautin lelulle. Viiru ei siis perjaatteessa tarttisi namia enää mutta lelu edessä oli vähän liian vaikea ilman.
Lopussa pääsin testaamaan agia myös Kriisin kanssa, voi sitä vauhdin hurmaa:) jokus pitää ottaa vähän pidempi pätkä ja kuvata kanssa!

Tänään oli Mian järjestämä hyppyseminaari Kvarkin-koirille. Päivä alkoi Vapun puheella motivoinnista. Tärkeimmät pointit olivat varmaankin oikean viretilan löytäminen oikeaan tilanteeseen. Viretiloja voi hakea oikean lelun/namin avulla, tempuilla, palkkauksella ja/tai rutiineilla. Käytiin läpi leikin pelisäännöt, jotka ovat itselle tullut selväksi Peetsan kautta. Täytyy myöntää, että olen poikennut näistä melkosesti Viirun kanssa. Pelisääntöjä ovat mm. että koira ei ikinä aloita leikkiä, ihminen myös sanoo kun leikki loppuu ja mitään (palkkaa leikkinä/nameja) ei saada ilmatteeksi. Vappu sanoi, myös ettei virheellisistä suorituksista tarvitse palkata koiraa (esim. ei reagoi vastaseen käteen) vaan ottaa jotain muuta mistä koira saa palkan (esim. maahanmeno).
Hyppyharjoituksista puhuttiin, että treeneissä kannattaa ottaa 'teema' (esim. perussarja ja yksittäinen hyppy) eikä yrittää ottaa kaikkea kerralla. Rimoja agitreeneissä ei tulisi käyttää ollenkaan ennen kuin korkeusharjoitus onnistuu. Silloinkin ensimmäisillä kerroilla ihan alimmilla korkeuksilla, josta noustaan pikkuhiljaa. Korkeustreeniin laitetaan rima 10-12kk iällä, ja siitä eteenpäin rimaa nostetaan per treeni hitusen ja palataan takaisin. Seuraavalla kerralla pyritään vähän korkeammalla jne kunnes koira suoriutuu 65cm hypyistä. Tässä voi mennä pidempäänkin, mutta Vappu sanoi tietävänsä tapauksia jotka 15 kuukautisina suoriutuvat jo tästä hyvin.

Itse treeneihin. Perussarja viidellä hypyllä hyvä (otettiin vain yksi toisto). Pidentyvillä väleillä (5-6-7-8-9) onnistui myös hyvin, joten ei otettu muuta kuin kerran. Tauon jälkeen otettiin pentukaari josta vapautus putkeen. Viiru ei meinannut katsoa eteenpäin hypylle joten Vappu huusi sen nimeä kutsuvasti. Viiru lähti suorittamaan esteitä, mutta vähän varovaisesti kun ei tiennyt olisiko oikeasti saanut lähteä ilman mun lupaa. Ressukka. :D Sama toisin päin ja edelleen epävarma. Vappu epäili, että olisiko pikkasen väsynyt mutta pyysi ottamaan vielä kerran. Nyt katsoi eteen ja pystyin vapauttamaan ja meni lujaa! Heh, on se vaan niin kiltti.
Kotiläksyksi vierelle tulo myös oikealle puolelle. Käsky voisi olla viereen kun vasemmalle on sivu. Leikkiminen puolestaan tulisi tapahtua niin, että Viiru saisi hyvän otteen josta vetäisi ja mä myötäilisin. En siis saa riuhtoa lelua vastaan. Hauskaa kun rupesi kunnolla murisemaan yhdessä vaiheessa ja se tosissaan kuulostaa friikiltä! :D Ei yhtään pelottava niin kun terrierit. Kotiläksyksi tuli myös opettaa käsky, että leikki loppu. Ottaa kaulasta kevyesti kiinni ja sanoa, että kiitos riittää.

Edeistyneempien kaaritreeni oli 4-hyppy-6-okseri(normaali korkeus)-12-kaarella hyppy-12-kaarella hyppy-12-kaarella hyppy------> molempiin suuntiin kaaret. Röllillä vois testaa tätä tietenki minimitoilla (4-->2-3, 6-->4, 12-->8?).

Oli jälleen kiva nähdä pentuporukkaa!! Ja erityiskiitos Mialle päivän järjestämisestä. :) Oli hyvää seuraa ja ruokaa niin mikäs sen parempaa.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Teemun koulutus

Siis vautsi! Teemu oli jälleen tapansa mukaan ihan loistava koutsi mutta niin oli Röllikin täydellinen tällä kertaa. ;) Jos aksa olis aina tällästä sen kanssa niin oltais varmaan maailman mestareita tai vähintäänki taottais tuloksia tuloksien perään. Ihan sama kun Vähäniityn koulutuksessa aikasemmin, Röllin ajatus pysyi kokoajan läsnä ja lopussa ei ees tarvinnu murahtaa irtiantamisesta. JEEJEE! Nää on näitä onnistumisen tunteita joitten takii jaksaa Röllinkin kanssa tehdä, jos monet on miettinyt tätä nähdessään meidät kisoissa. :D
Parasta Teemussa on johdonmukaisuus. Jokaisella treenillä ja sen pätkillä on aina tarkoitus. Koira tulisi aina palkita siitä mitä sille opetetaan eikä räpiköidä epätoivoisesti niin pitkälle kuin vaan pääsee ja lopettaa virheeseen. 
Alussa oli pointtina opettaa koiralle esteen ohituksia, niin että hyppy jäi koiran ja mun väliin. Perusajatus on, että vastaisella koiran tulee tulla kohti, mutta ilman pitää linjansa. Eli radalla tuli ohittaa hyppy joka jäi minun ja koiran väliin. Tätä lähdimme harjoittelemaan ensin 1.hypylle törkkäsyllä. Tärkeää ottaa askel hyppyä kohti eikä kiirehtiä eteenpäin. Teimme pari toistoa ja Teemu palkkasi (ensin lähempää ja lopulta paikasta josta lähdin radalla). Huom! liike jatkuu aina kuten ohjauksessa, vaikka toinen palkkaa koiraa. Seuraavaksi palkkasin itse hypyn ohituksesta, jonka jälkeen otettiin radalla. Tarkoitus oli ottaa kasi esteelle (puomi) asti, jossa oli jonkinnäköinen puomi-putki erottelu. Mönkään meni ja Rölli päätyi putkeen. Jäin tosi kauas paikalleni takaaleikatessa puomia, ja Teemu itseasiassa sanoi ohjauksen näyttäneen kuin olisin yrittänyt takaaleikata putkea. Ohjeena oli liikkua vähän rohkeammin eteenpäin, jonka jälkeen ei ollut enää kertaakaan ongelma.
Toisella kerralla jatkoin puomilta kepeille joille piti palata taaksepäin. Kokeilin ekalla kerralla puomin alastulon varmuutta ja juoksin vaan suoraan keppien toiselle puolelle näyttäen oikean välin. Muuten todella magee, mutta Rölli ei mennyt puomilla ihan alas asti... :( tätä olen yrittänyt kouluttaa, muttei näköjään osaa vielä. Teemu sanoi, että etujalat maassa asentoa voisi vahvistaa. 
Tehtiin sama kuvio myös törkkäsyllä kepeille ja sen jälkeen "vippauksella" toisella puolella olevaan putkeen. Toimi hyvin.
Viiden sarjan putkissa ei ollut muuta ongelmaa kuin, että pidin liian voimakkaasti ja pitkään Rölliä vastaisessa kädessä. Meinasi jopa tulla yhdestä kokonaan ohi. Käsien vaihdonkaan ei tarvitsisi olla niin raju ja selkeä vaan mielummin sulava. Toisella kerralla Rölli kuunteli todella hyvin, muttei kysynyt aikaa vievästi. Teemu myös kommentoi tiukoilla putkista otoilla, että voisin pikkasen pidempään odottaa koiraa ennen kuin lähden liikkeelle.
Seuraavassa pätkässä ajatteli palkata Röllin vastaiseen käteen kun tarkoitus oli tulla sivuhyppy puoleltani.  Alun perin ajattelin tähän puolivalssia, mutta ihan hyvä paikka vahvistaa vastaista. Juoksin putkesta karkuun, olin hyvissä asemissa ja tiputin lelun maahan. Rölli ei ees huomannut tätä ja hyppäsi hypyn, palasi ja otti lelun.... Teemu kommentoi, ettei sen ihan noin kuulunut mennä, vaan koiran pitää ensin tehdä työ että saa palkan. Eli mun pitää katsoa, että se kanssa ottaa kontaktin ennen kuin tiputan lelun. Seuraavalla onnistui, mutta olisi ollut järkevämpää pitää lelua vastaisessa kädessä eikä toisessa. Opetus ei kuitenkaan mennyt pieleen mutta näin loogisesti ajateltuna. ;)
Seuraavassa kohtaa oli takaatyöntö josta Teemu varoitti, etten menisi liian pitkälle tekemään törkkäsyä (kuten 5.hypyllä tein) ja peittäisi näin koko estettä ja myöhästyisi jatkosta. Tähän oli tarkoitus tehdä saksalainen, jota lähti lukemaan vähän huonommin kuin ennen (pitää varmistaa vastaista kättä tilanteissa jossa jo itse lähtisin liikkumaan eteenpäin). 
Ennakoivassa valssissa mulla tuli siiri-ohjaus esiin ja käytin vastasta kättä, ja rölli tuli hyppyjen välistä (ikään kuin välistävedoissa kuuluisikin). Luulis mun jo useemmasta virheestä muistavan! Seuraavassa päästiin keskellä rataa kokeilemaan alussa opittua hypyn ohitusta joka olikin vähän vaikeempaa. Huolellisuus vaan kärsii niin paljon vauhdissa. Lopulta saatiin onnistumaan, ja Rölli juu osas. Itelle vaan liikkuminen oli vaikeeta ja samalla kun pitäs muistaa ottaa koirakin huomioon.

Tuli opittua taaaaas paljon uutta, ja iso kiitos Teemulle!! Mitä nyt juttelin muidenkin kanssa niin ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä.
Tästä intoutuneena olen katsonut seuraavat kisat eli 2.1. Toiv hyvä meno säilyy :) lomalla ainakin aikaa käydä reenailemassa.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Elina 3 + vapaatreeniä

1,5 viikkoa taaksepäin oli kolmas Elinan pentutreeni kerta (tällä viikolla oli taukoa). Tehtiin pussi, rengas ja kepit neljän esteen radalla. Pussi ja rengas kaikki samoilla kolmella eritavalla kuin muutkin esteet. Ei ongelmaa ja menee tosi hyvin! Elinakin vähän jopa ihmetteli, että eikö se yhtään pelkää kun menee vaan täysiä pussista :) mä kun olen ajatellu sen olevan täys vässykkä, vähän samanlainen kun mä! ;)
Kepit ei mennyt ihan niin hyvin kuin viimeksi.... Pääsi pari kertaa karkaamaan TAAS lelulle ja kun laitoin namin liian alkuun niin ei jatkanutkaan loppuun asti. Otin pari onnistumista ja lopetin, ajattelin että saan vaan haittaa aikaseksi epäonnistumisilla. Elinan kanssa kepit ei kylläkään ollut yhtään paremmat..... :D lähti suorastakin kaarrattamaan leulle, ja Elina huomautti että lähettäisin ennen kuin lähtisin liikkeelle. Hassua kun viimeksi mun ongelma oli, etten liikkunut yhtään! Nyt siis päin vastoin...
Viirusta huomasi, että se lähtee just sinne minne tuijottaa. Tai jos katsoo mua niin kyseessä on todellista arpapeliä mihin päätyy (harvemmin oikein). Pitää siis malttaa odottaa, että katsoo oikeaa estettä ennen vapautusta. Tehtiin sitten namilla, niin että se oli syvemmällä kuin mihin itse ensin laitoin. Kerran meni ok, kerran juoksi ohi ja kääntyi hakemaan. Saatiin kotiläksyksi tehdä omalla pihalla namien kanssa niin, että vaikka juoksen täysiä ohi niin malttaa ottaa palkan. Turussa vähän vaikeampi toteuttaa, enkä hirveesti jaksa kantaa lenkille herkkuja mukaan. Olen siis tehnyt hihnalla jonka oppi nopeasti. Mietin siis voisko namin sijasta käyttää tässä lelua. Ei kai se haittais, vaikka tuliski takaisin alussa kunhan tähän vaiheeseen ei jumittuis. Tai sitten opetan nameilla kans, ei se hirveästi vaatisi.
Rata pätkä meni niin, että vinokepit --> valssi putkeen --> takaa hyppy --> valssi suoraan hyppy. Koko muu pätkä päästiin paitsi vikan hypyn ohi se juoksi joka kerta (2). Hyvä kuitenkin ettei jääty hinkkaamaan! On se jännä kuinka hyvin se oppi takaatyönnöt edellisellä kerralla, kun tartti vaan pikkasen näyttää. Vauhti oli tavallista tekemistä vähän hitaampi ja Viipa olikin sen näkönen et mitä ihmettä tää on. :D Ei siis olla vielä tehty kertaakaan suoraan näin vaikeeta, että siihen nähden tosi hyvä. En ois ikinä uskonu että oltais edes voitu onnistua. Tosin mä oon vähän sitä mieltä, että vauhdin pitäs pysyy kokoajan lujana. Ymmärrän tosi Elinankin pointin, että koiran on järkevää esim puomilla ajatella ekoilla kerroilla eikä mennä vain hulluna eteenpäin.

Vapaatreenit 1: Rölli pääsi tauon jälkeen pikkasen aksaamaan. Mulla oli mukana uus lelu joka ilmeisesti oli parasta mitä se on vielä nähnyt. :D kyttäsi kokoajan ja oli ihan mahdoton! Tein ekaks pari onnistunutta puomia ja kepit. Sitten kikkailua, että lelu on edessä. Kepit onnistui edelleen mutta puomi,,,, ei herranjumala! Juoksi läpi ja huomautuksen jälkeen uudestaan ja uudestaan. Siis apua! Ihan kun kisoissa. Karoa vaan nauratti enkä mäkään oikeen vihanen osannut olla, kun onnistuttiin sählää niin paljon. Ajattelin sitten parin onnistumisen jälkeen lopettaa kepeille kun siinä se nyt ainakin kesti edessä olevan palkan aikasemmin. Arvatkaas vaan... syöksyi taas kaks kertaa tokavikasta välistä eikä huomautuksella ollut mitään merkitystä. Huh huh! Lopetin siis peruskeppeihin ilman mitään vaikeutuksia.

Vapaatreeni 2: Tänään oltiin sitten taas minä, Annika ja Karo. Olin päättänyt, että tälläkertaa ei Rölli pääse karkailemaan. Sen keskittyminenkin oli pikkasen eri luokkaa kun viimeksi! :D Otettiin suoraan hihnalla niin että pallo oli edessä eikä edes yrittänyt karata. Sitten jäin kauemmaksi mutta muuten sama. Meni hyvin. Päätettiin ottaa pois hihnasta kun kerta menee loistavasti, ja oikeen vingutettiin lelua edessä, että täällä se oottaa. Silti onnistui täydellisesti! Jee hyvä Rölli! :) Huomenna Teemun koulutukseen ja ihan hyvältä vaikuttaa. Ehkä uskaltaisin taas kohta mennä kisaamaan..
Viiru: Otettiin putkea siivekkeiden kautta, puomin alastuloa ja pussia. Jäi tosi hyvä fiilis! Tehtiin Karon kanssa molemmille Kriisille ja Viirulle niin, että vedettiin pussin sisällä ollut lelu hihnalla ulos, kun koira lähetetään sisään. Molemmat meni lujaa eikä mogattu mitään!! ;)

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Treeniä vol. 2

Keskiviikon treenit Elinalla meni jälleen todella hyvin! Tehtiin keppejä, takaakiertoa ja puomia. Kepejä tehtiin vinokepeillä joissa oli verkot. Elina oli sitä mieltä, ettei ole mitään haittaa, että harjoittelee molemmilla kujalla ja vinokepeillä, ja niin hän tekee myös itse. Uskoin vinokeppejen olevan vaikeammat kuin kujan kun ovat niin paljon kapeammat mutta väärin meni. Viiru lähti hakemaan todella kivasti oikeaa väliä myös kauempaa!! Ainoa kritiikki oli, että saisin itse jatkaa omaa liikettä lähetyksen jälkeen. Elina oli sitä mieltä, että voitaisiin ottaa vaikeampia kulmia samantien. Tarkoitus on siis, että kulmat opetetaan ennen kuin kujaa lähdetään yhtään kaventamaan. Kokeilinkin tätä pikkasen sivussa ja Viiru juoksi täysiä keppien ohi lelulle eikä siellä ollut ketään vartioimassa. Vähän pelkäsinkin tätä, vaikka Elina sanoi ettei Viiru vaikuta sellaiselta. :D ratkasu oli siis helpottaa ja kokeilla uudelleen. Mä vaan helpotin ja jätin siihen, kun ketään ei tosiaan ollut vartioimassa lelua niin pelkäsin Viirun pääsemään palkkaamaan ittensä turhaan. Toinen tapa olisi laittaa nami keppien alkuun ja lelu päähän niin varmasti hakisi oikein. Ajattelinkin tehdä tällä vähän helpommalla tavalla ensi kerralla.
Toinen piste oli puomi ja täytyy perua viime kirjoituksen sanat nimittäin kyllä Elinankin tyylissä käytetään hihnaa, onneksi! Saatiin korjauksia, että koiran tulokulman tulee olla eteenpäin nyt kun osaa jo paikan jotenkin. Viimeksi tehtiin siis pyörittämällä koira kontaktipinnalle niin, että itse seistiin kokoajan alastulon kohdalla. Nyt siirryin kontaktin sivuun ja Viiru viereeni lähettäen pintaan. Näin olen kyllä tehnyt aiemminkin eikä tässä ollut mitään ongelmaa. Seuraavaksi kokeiltiin koko pentupuomi. Idea ei ollut saada sitä toimimaan täydellisesti vaan, mitä nuorempana koira pääse kokeilemaan uusia juttuja sitä rohkeampi siitä tulee. Viiru meni ensin todella varovaisesti. Minä pidin kättä keskellä puomia, ettei vanhingossakaan tippuisi sivuun. Meni varovasti ja hiljaa, mutta Elina sanoi että tämä on todella normaalia ja järkevää. Otettiin puomi kolme kertaa ja joka kerta meni nopeampaa.
Viimeinen piste oli takaaohjaus hypyillä. Otettiin ilman rimaa niin, että lelu oli siivekkeen takana. Tärkeää oli olla oikea rintamasuunta, koiranpuoleinen jalka astui eteen ja käsi heitti taakse. Ensin otettiin ihan läheltä ja tarkoitus oli jatkaa liikettä lähetyksen jälkeen. Tämä osoittautui taas mulle vaikeaksi, ens kerralla pitää kyllä tsempata tämän asian suhteen. Pystyttiin tekemään takaakiertoja jopa 3 meristä ja mistä kulmasta tahansa. Lelu tosin oli aina takana. Elina sanoi, että tekee Omien kanssa sillon tällön vieläkin lelulla takaakietoja jotta ne pysyvät hyvinä.

Launataina oli Patricia Hirnin hyppyseminaari. Edellisten kertojen vastaisesti Viiru pystyi tekemään useamman toiston niin, ettei väsynyt. Pikku pentuna sillähän aina onnistui ensimmäinen hyvin, toinen ok ja kolmas jo karmea. Nyt ei siis ollut merkkejäkään tästä ongelmasta.
Ensin tehtiin perussarjaa neljällä hypyllä. Välit olivat 6 askelta ja lelu kolmen metrin päässä. Patricia sanoi, että oli tasapainoinen ja meni ihan hyvin. Ekalla kerralla sain kritiikkiä äänen käytöstä. Sanoin sille tosi innostavasti "eteen, eteen!" kun taas pitäisi olla todella rauhallinen ja sanoa hiljaa "eteen....". Pientä ongelmaa tuotti parilla kerralla kun lähti vinoon hihnan luokse kun luuli sen olevan targetti. Vikalla kerralla otettiin hihna pois ja kävelin toista laitaa pitkin niin meni paremmin.
Toinen kuvio oli "slide", eli hypyt menivät pikkasen vinossa, mutta edelleen samoilla mitoilla. Tämä on helpotettu versio vuoden iässä alotettavasta kaaresta. Tarkoitus olisi, että koira alkaa oikealle menevässä slidessa käyttää oikeaa etu ja takajalkaa ohjaavina jalkoina ja vasemmalle menevässä päinvastoin. Viiru onnistui taas hyvin molemmin puolin.
Patricia sanoi, että tärkeää on löytää oikea palkka joka innostaa tarpeeksi muttei liikaa. Jos jossain vaiheessa lelulle menosta tulee liian kyttäävää voi sen laittaa ämpäriin. Tällöin koira ei näe sitä ja asento muuttuu pikkasen korkeammaksi. Palkkaa ei myöskään saisi ikinä liikuttaa, koska koiran tulee keskittyä kokonaan harjoitukseen eikä leluun. Korkeintaan nuorelle koiralle voin näyttää, että täällä tämä on muttei muuta.
Paras lähtöasento on istualteen, koska sillon paino on automaattisesti takana. Etukenoista istumista ei kuitenkaan saisi hyväksyä. Harjoituksia on tärkeä tehdä erilaisilla alustoilla, ja jos keskittyminen herpaantuu niin rimoja voi nostaa joltain kohtaa hieman korkeammaksi (rimat yli vuoden ikäisillä). Maxi koiralla rimat saavat olla korkeintaan 40 cm, minillä max 20cm. Patricia kuitenkin sanoi, ettei koskaan Roxynkaan kanssa treenannut 15 cm korkeampia hyppyjä. Patricia sanoi myös, että jos koira suorittaa sarjan huonosti, kiertää hypyt tai tiputtaa rimat niin sitä ei koskaan saa rankaista. Sarjaa tulee helpottaa jotta se onnistuu, tai rimojen tiputtamistapauksessa koira yleensä pyrkii korjaamaan omaa käyttäytymistä.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Pentureeniä

Viime viikon keskiviikkona oli ensimmäinen Elina Jänesniemen koulutus pentukurssista. Ohjelmassa oli hyppy lähetyksellä, vastaanotolla ja ohjauksella. Lelu oli aina edessä, ja piti muistaa antaa vapautus kun koira katsoi eteen eikä minuun. Ohjauksella vietäessä Elina kommentoi, että saisin jatkaa juoksua lelun ohi enkä hidastaa ollenkaan. Ideana on, ettei palkka tule jarrutuksestani ja koiran maltettava ottaa palkka eikä juosta perässäni. En tainnut onnistua kertaakaan, kun jarrutus tulee niin luonnostaan.
Toisessa kohtaa otettiin suoraa putkea samoilla kolmella eri tavalla. Kaikki onnistui! Ehkä lähetyksessä oli eniten vaikeuksia, kun olen aikaisemmin lähettänyt pelkällä käskyllä, ettei Viiru oppisi lähtemään liikkeestä. Noh, tässähän kävi juuri näin ja ärsytti niin kun Viiru rupesi nykimään ikään kuin "nytkö, nytkö???". Lähetyksessä koiran puoleinen käsi heittää ja saman puoleinen jalka astuu eteen.
Kolmas kohta oli puomin alastulo. Tähän asti olen vain naksutellut paikkaa ja pitänyt sillon tällön namia halutussa paikassa mutta aika harvoin, ettei vaan oppisi ainoastaan juoksemaan namin luokse. Elina esitti hieman erilaisen tavan tehdä, ja tällä tavalla nyt sitten jatkankin. Hyviä tuloksiahan he ovat saaneet koirillaan tällä metodilla. Ainut mistä en hirveästi tykkää on, että hihnaa ei kai käytetä ollenkaan :O Tämä mielestäni rajoittaa omaa liikkumista kontaktilla, nimittäin en halua joutua miettimään että malttaako se odottaa vai ei, jonka seurauksesta oma liikkuminen saattaisi muuttua (esim. jarrutuksia). Jos joku on hihnassa estämässä karkaamisen niin ei pääse tulemaan virheitä. Lisäksi hihna mahdollistaa nopeammin taaksejäännin, sivuetäisyyden, leijeröinnit ja muut vaikeutukset.
Kontaktimetodin pääpointti on opettaa koira koskemaan kuonolla maahan. Kosketetaan toisella kädellä maahan koira työntää nokkansa siihen palkitaan ja toistetaan useaan kertaan. Lopulta ei enää näytetä vaan koira alkaa tarjota temppua. Tärkeää oli vapauttaa myös nenäkosketuksesta. Namia ei ikinä anneta kädestä vaan laitetaan aina maahan, niin kontaktipinnalla kuin vapautuksessa. Opetukseen voisi liittää naksun niin oppisi varmaan 2x nopeammin, jos kädet vaan riittävät.
Sivulla sai tehdä vapaita esteitä, mutta mun mielestä kerettiin tehdä ihan riittävästi per kerta. Ehkä myöhemmin kun kestää paremmin treeniä. Tykkäsin yleisesti Elinan koulutustyylistä paljon, hän selitti tarkkaan perustellen ja osasi vastata selkeästi kysymyksiin. Elina otti huomioon aiemman kokemukseni kysymällä esim mitä kaikkea ollaan tehty ja mitä metodeita käytän. Niin hyvä että pitää huolen, ettei tule tehtyä hajanaisesti eritavoilla, mikä mielestäni on monen ongelma. Ihanaa tehdä kaikki perusteellisesti ja kunnolla alusta alkaen! Tuntui, ettei otettu yhtään turhaa toistoa ja treenit pysyivät nopea tempoisina ja innostavina. Huomenna uudestaan. :)

Sunnuntaina oli Oilin ja Peten pitämä pentukurssi BAT-hallilla. Hirveästi koiria ja meteliä, mikä vaikutti voimakkaasti Viirun toimintaan. Meni niin kiltisti ja hitaasti. :( Katsoin jälkikäteen videot niin todella masentavaa... Jos olisin ollut järkevä niin en olisi ottanut mitään mutta ehkei tämä yksi kerta tapa. Lisäksi tuli vähän huono fiilis, kun tajusin mitä kaikkea olen unohtanut tehdä Viirun kanssa. Kun Christa tuli Piinan kanssa ekaa kertaa hallille, hän kiersi näyttäen paikan pennulle. Noh, en mä vaan ole tehnyt mitään tollasta, vaikka juuri Viiru niitä varmaan tarttisi eniten. Olen vaan miettinyt, että onpa tää bordercollie niin helppo borderterrierin jälkeen, kun uskoo niin vähällä ja oikeasti. Ehkä on vähän unohtunut että bordercollie voi tarvita muunlaista työtä enemmän kun -terrieri jotka eivät pelkää mitään. Meijän terriereiden mörkövaihe on siis kiteytynyt yhteen kahteen tapahtumaan jossa on ollut metsässä heiluvia muovipusseja joita ovat pelästyneet tai muuta outoa. Viiru taas haukkuu ja pelästyy ties mitä jatkuvasti: lastenrattaita, varjoja, outoja esineitä, patsaita, ihmisiä ja varsinkin pimeällä. Olen käynyt näyttämässä esineet tai asiat jotka voin ja pelko on aina lauennut. Ihmisten kanssa vähän vaikeampi kun jotkut saattavat pelätä. Christa sano, että ei kannata liikaa yrittää houkutella ja tehdä asiasta liian isoa juttua vaan sanoa pelkästään "höpö, höpö" ja jatkaa matkaa. Kaikki sanovat, että tämä vaihe menee ohi, ja uskon joo, mutta tuntuu silti hirveältä :( ihan kun olisin pilannut Viirun, kun ei se aikaisemmin mitään haukkunut tai pelännyt..
Mutta niin, takaisin treeneihin. Koulutus alkoi luennolla jossa puhuttiin paljon motivoinnista ja oikeasta vireestä. Jos koira joskus muuttuu hitaaksi, niin pitää samantien lopettaa treenaaminen. Osuipas asian ytimeen, mutta en mä näköjään malttanut. Peten treenissä tehtiin siivekkeiden kiertoa takaatyönnöillä, sylkkärillä ja poispäinkäännöksellä. Olen tehnyt näitä puiden kanssa ja luulin sen osaavan. Vaikka Viiru kiersikin esteen Pete sanoi, että mun liike on väärä ja kädet heiluu turhaan. Yritin muuttaa liikettäni, mutta ei se onnistunut ja Viirukin oli ihan ihmeissään. Lähti ennakoimaan eikä tullut yhtään lähelle. Lopulta kun ei saanut palkkaa pariin kertaan niin kiinnostus siirtyi kauempana olleeseen Piinaan. Näin jälkiviisaana olisi pitänyt helpottaa saman tien ja tehdä kuvio namin kanssa. Siihenhän Pete päätyikin, että ohjaukset pitää opettaa ensin oikein ilman siivekettä/puuta. Uskon namin olevan tähän parempi kuin lelun vaikka kurssilla käytin sitä. Tämä siis molemmissa sylkkärissä ja poispäinkäännöksessä. Pitää muistaa vaatia koiraa tulemaan niin pitkään luokse kuin haluan kunnes muutan liikettä/suuntaa. Pete varoitti bordercollieiden lähtevän nimittäin ennakoimaan todella helposti, ja on juuri tehnyt paljon töitä Zipin kanssa tässä asiassa.
Oilille sanoinkin, ettei Viiru mene normaalisti ja varmaan huomasi itsekkin. Tehtiin pari onnistunutta kujaa (kapeampi kuin ikinä). Ensimmäisillä kerroilla yritti ohittaa kujan juoksemalla vierestä lelulle. Ohjurit selvästikkin ahdisti sitä, mutta kiva että meni kuitenkin. Ensin tosi läheltä ja seuraavaksi vähän kauempaa.

Pikkasen olen myös huolissani, kuinka paljon meno vaikuttaa omaan mielialaani. Toivottavasti Viiru ei huomannut pahemmin. Mulla koira ei vaan ikinä ole mennyt hitaasti, mutta toivottavasti huomenna menee paremmin. Tämä saattaa myös kuulostaa siltä, että Viiru olisi mennyt ravilla mutta sanottakoon näin että porukoitten mielestä suurentelen tätä turhaksi. Varmasti totta.

Kiitos Oilille ja Petelle kun jaksoivat järjestää kurssin! Saatiin jälleen kerran uusia ajatuksia tulevaisuutta varten.