torstai 29. heinäkuuta 2010

Suuret karkelot

Päivityksiä pidemmältä ajalta: Viime viikot on kerennyt mennä agilityn parissa, esin MM-karsinnat jonka jälkeen EO Tsekeissä.
MM-karsinnat meni hienosti ja loppusijoitus Tiitalla olikin 10!! Tehtiin kaksi nollasuoritusta eikä yhtään hyllyä. Tämä on ehdottomasti paras suoritukseni nimittäin koskaan ennen en ole edes ollut sunnuntailla. :D Joukkuepaikka ei todellakaan olisi ollut mahdoton ja vähän jäikin hampaankoloon ensi vuodelle. Pikkasen pitää ruoskia itseäni radan unohtamisesta :S niin harmittaa kun vieläkin ajattelee. Meinasin kompastua ja samalla yleisö kohahti. Hetkeksi mulla pimeni kaikki ja ajattelin vaan että nyt menee väärin ja vedin tiitan pois hypyltä joka olisi ollut ihan oikea. Äh, no siitä kielto vaikka oli ihan superrata muuten.
Mukana oli myös vähän huonoa tuuria nimittäin Tiitahan on tunnetusti loistava kepittäjä mutta pari viikkoa aikaisemmin alkoi ihmeellinen ongelma, ettei koira taittunutkaan kakkosväliin. Tiita kävi fyssarilla ettei siis todellakaan ollut mikään fyysinen rajoite vaan se ei vaan jotenkin malttanut tehdä työtä.
Agirodussa Tiita ei taittunut kakkosväliin finaaliradalla kun yritin törkkästä sen kepeille. Ajattelin vaan, että  näin on ollut joskus aikaisemminkin, että tiita ei jotenkin saa apua käsistä vaan ne enemmänkin häiritsee. Noh karsinnoissa sitten annoin tilaa ja lähetin kepeille mutta silti kakkosväliin! Ärsyttävää kun tällänen ihme vaihe pilasi ekan radan. Kepeiltä otettiin siis 10 mutta muuten ok rata. Seuraavilla pysyin ihan paikallani liikkumatta eikä yhtään keppivirhettä tullut sen jälkeen.

Rölli oli niin lähellä onnistua ekalla karsintaradalla mutta jouksi ihmeellisesti aan ohi. :O Katsoin vielä että tulee hypyltä ja annoin käskyn ja seuraava mitä huomaan on, että Rölli juoksee aan toisella puolella. Muuten siis todella varmaa ja hyvää menoa. Videolta katsoin niin oma hermoilu näkyi etten uskaltanut vapauttaa tarpeeksi aikaisin. Rölli kerkesi kysyä ainakin kolme kertaa radan aikana mutta oli niin kiltti ettei ajatellutkaan lähteä muille esteille! :)
Toinen rata olikin sitten jo ihan kaaosta. Ensimmäiset ongelmat lähti kolmoshypyltä jossa menasi valua seläntakaa putkelle. Ehkei persjättö olisi ollut paras ratkasu, mutta pelkäsin edessä olevaa putkea joka oli syötillä. No, tästä selvittiin ja sain ihme kaarrattelulla kepeille. Rölli siis osaisi kyllä tuollaiset kulmat mutta pitäisi luottaa enemmän. Ongelma ehkä on siinä, ettei niin vaikeita keppikulmia ole paljoa normikisoissa, joissa olisi saanut varmuuden näiden toimimiseen. (Toki kepit ovat myös treenilistalla, että niiden tulisi olla entistäkin huomattavasti paremmat!!). Seuraava ongelma tuli pussissa johon Rölli jäi vähän jumiin.. Mulla oli vastanen käsi vetämässä muurille että tuli tiukka mutka eikä kaarrattaisi ulkokaarta, mutta koska kerkesin niin edelle ja rölli tuli niin minikaarroksella pussijumituksen jälkeen että tuli vastasen mukana ohi muurin. Niin kuuliainen ja hyvä koira!! Vitska ei oikeen merkinnyt mitään nimittäin edessä oli pahin kohta eli putkelta piti kääntyä tiukkaan ottamatta rengasta. Rölli osaa putkijarrutukset todella hyvin niin jotenkin ajattelin, jos saisin toimimaan samallatavalla tiiviisti vaikka takaaleikkaan putkelle. No..... ei todellakaan. Rölli ehkä hitusen hidasti mutta nappasi renkaan kuitenkin. Olisi vaan pitänyt tehdä kökkövalssi ennen putkea ja sitten putkijarrutus. En tiedä tosin olisinko kerennyt tehdä jarrutusta sillonkaan kunnolla nimittäin ennen putkea ei saanut minkäänlaista rauhaa jos teki valssin. Täytyy kokeilla treeneissä ja opettaa tiukat käännökset myös takaaleikattaessa.

Karsinnat oli yleisesti todella kivat. Radat olivat mukavat eikä hellekkään haitannut, kun oli riittävän hyvin varauduttu. Teltta odottamisalueella oli todella hyvä ja järjestelyt muutenkin selkeät. Buffa oli loistava ja työntekijät erittäin ystävällisiä.
Se mitä mietin ratojen suhteen niin, pitäisikö karsintoja varten miettiä, mitä perusjuttuja halutaan testata kisaajilta. Esim. koirakko joka edustaa Suomea MM-kisoissa, niin mielestäni olisi hyvä olla hanskassa esim. paikallaolo, putkipuomierottelu, eteenmeno, keppikulmat yms. Eli pitäisikö viisi eri rataa suunnitella niin, että ainakin yksi testaa paikallaoloa (esim Salmen maxien karsintarata SM-kisoissa), toisessa olisi selkeä eteenmeno, jossakin vaikea keppikulma ja toisessa kontaktien varmuus joutuisi koetukselle.


MM-karsintojen jälkeen seuraavana vkl oli vuorossa EO Tsekeissä. Olipas reissu!! :)
Tiitan kanssa hylyttömästä putkesta tiputtiin pohjalle, nimittäin hylkyjä satoi yhtä lailla kun vettä taivaalta! Kisat pidettiin nurmikentällä varmaankin vuoden pahimmassa kaatosateessa, joten lopputulos oli hyvin mielenkiintoinen. Maxien loppuja kävi ihan sääliksi, kun he joutuivat juoksemaan mutapellossa.

Ensimmäisen radan aikana tuuli ja sade oli varmaan pahimmillaan. Ensin radalla oli tarkoitus olla keinu, joka oli sileä kun mikä ja varmaan liian kevytkin. Vähän väliä se nousi tuulen mukana pahimmillaan jopa puoleenväliin asti. Onneksi Tiia sai puhuttua tuomarin ja kisajärjestäjät vaihtamaan keinun hyppyyn nimittäin siinä olisi vielä tullut ruumiita..
Tiitaa vesisade ei haitannut sitten yhtään! Se oli tosi iloinen ja kävi kuumana, kun vetää paljon suuremmat kierrokset isoissa kisoissa. Rata oli todella hyvän näköstä puomille asti, josta se sitten otti vitskan alastulolta. Huomaa kyllä, että on saanut juosta karsinnoissa kolme agirataa läpi eikä nyt meinaa kontaktit pysyä kasassa. Jo aalta se varasti muttei saanut virhettä.. En viittinyt palauttaa kun kerta oltiin EO:ssa mutta muuten olisi tullut kyytiä. Ei tuntunut yhtään itteltä kun päästin koiran roiskimaan kontakteja.
Puomin jälkeen ei ongelmia kun vasta takakulmassa jossa Tiita kielsi takaaleikkauksen. Nämähän ovat oleet meidän ongelmia, koska olen Siirille ja Röllille voinut tehdä takaaleikkauksia miten päin vaan ja kuinka vaikeissa paikoissa tahansa, mutta Tiita ei niitä ole juurikaan tehnyt Marikan kanssa. Lähden todella helposti jyräämään liikaan koiraa kohti jolloin Tiita kieltää. Se tarvitsisi todella paljon treeniä näissä edelleen vaikka on mennyt hurjasti eteenpäin. Loppukaarratus oli jännä nimittäin molemmin puolin oli ansaesteet. Hidastin niin sikana tiitaa tuossa kohtaa ja oli vähän edelläkin mutta silti tiita otti putken oikealta. Oli kyllä aika killeri kohta vaikka näin nopeita koiria onnistuvan tuossa. Pääasiassa ohjaajatkin tosin pystyivät juoksemaan lujaa.

Toinen rata oli hyppis jossa olisi pitänyt onnistua jotta pääsee finaaliin. Rata oli suht helppo eikä siinä pitänyt olla mitään ihmeellistä. Ajattelin tehdä alkuun sylkkärin josta saisin etumatkaa jatkoa ajatellen, mutta tiita meni sylkkäristä läpi enkä osannut rytmittää jatko ollenkaan toimivaksi ja pääsi väärään putkeen. Näytin vähän varovaisesti, mutta tämä on meidän ongelma kun kammoan Tiitalla kieltoja joita tuntuu tulevan helpolla niin sitten en uskalla ohjata tarpeeksi selkeästi. Loppurata oli hyvä.

Kolmas rata, sunnuntain ensimmäinen, oli vaikein rata kaikista. Ensinnäkin ohjaajan oli pystyttävä juoksemaan lujaa. Melkeenpä nopeempaa kuin koira... Meillä karahti rata hylkyyn jo neljännellä esteellä aa putki erotteluun, kun juoksin vain täysiä (jatko vaati) vastanen käsi ohjaten ja huusi "putkeeeen putkeen!". Ei vaan toiminut ja Tiita meni aalle. Kaiken huipuksi karkasi aalta ja varmaan olisi ollut kontaktivirhekin. Nyt olin sitten asentoitunut niin hyvin, ettei kontakteja korjailla, etten hylyn jälkeenkään ottanut sitä takasin. Keppien jälkeen meni sivuhypylle vaikka olin huomioinut sen olevan vaara, mutta ehkä löystyin hylyn jälkeen. Videolta katottuna haltuunotto oli nimittäin aika olematon. Toinen aa oli hyvä, tiita tuli kutsusta vaikka juoksin täysiä ohi. Kolmas hylky tapahtui puomin jälkeen jossa melkeenpä puolet hyllyttivät. Puomilta oli pystyttävä heittämään koira toisella puolella puomin alla olevalle putkelle joka ei ollut erityisen tyrkyllä. Nämä tiita kyllä osaa mutta koska puomi on niin heikko ja arvaamaton oli oma liike vaikea saada toimivaksi. Ensin tiita pomppasi puomilta ja kääntyi oikeaan suuntaan mutta jouksi takasin puomille. Hiljasesta vauhdista tuli uudelleen ja taas kontaktivirhe!! ihan tosi..... :( seuraavissa kisoissa tiitalle koittaa karu paluu arkeen. Lopulta sain putkeen ja loppu nyt oli mitä oli.

Viimeinen rata oli mielestäni meidän paras vaikka myös hylky. :D Itseasiassa Tiita oli loistava, irtosi taitavasti! Mä vaan mokasin kun osuin esteeseen, kompastuin ja myöhästyin persjätöstä. Tästä tuli kielto ja lopulta hyl kun pääsi karkaamaan pussiin. Ainut mikä ei taas ollut kiva huomata oli Tiitan ongelma keppien kakkosväliin, nimittäin sillä oli oma rauha ja mä oli paikallaan eikä vieläkään onnistunut. Onpas ärsyttävää..

Yleisesti kisat olivat aikamoista kaaosta sään ja järjestelyjen suhteen. Meillä ei ollut minkäänlaisia lähtölistoja, eikä järjestäjät itsekkään tuntuneet tietävän mistään mitään. Onneksi Tiia oli niin hyvin hoitanut hommansa, että saatiin vähän järjestystä hommaan. Kiitos!
Radat olivat virkistävän erilaisia, ja erityisesti maxien hienoja suorituksia oli miellyttävä katsella!
Pisti kyllä silmään, että maailman minien taso oli todella hyvä! Ei me tiitan kanssa oltais yltetty mitenkään nopeimpien aikoihin, ja ne olivat vielä teknisestikin taitavia. Oli niin hienoa katsoa, että kyllä mineissäkin osataan! :) Suomella on vaan vähän kiinni otettavaa yleisesti, jotta pärjättäisiin noita vastaan. Toki huippuyksilöitä täältäkin löytyy!!

Onnitelut kaikille karsinnoissa ja EO:ssa menestyneille!! Suomella oli parikin kultaa kotiin tuotavana. ;)
Ja kiitos mukavasta matkasta!

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Treenejä ja mökkielämää

Viime vkl oli Teemun ja Niinun kurssi AST:lla, johon pääsin peruutuspaikalta. Kurssi oli todella hyvä, ja pitkästä aikaa sain paljon uutta ajateltavaksi. Teemun ajatus, että nuorelle koiralle ei välttämättä tarvitse olla helpompia ratoja, oli mielenkiintoinen. Ymmärrän ajatuksen, ja siinä on paljon perää. Tarkoitus on pilkkoa tehtävät tarpeeksi pieniin osiin, jotta ne saadaan onnistumaan "pennunkin" kanssa. Tarkoitus ei siis todellakaan ole saada suoritettua mahdollisimman montaa estettä kerralla.
Tässä musta tuntuu, että ollaan epäonnistuttu totaalisesti Röllin kanssa useampi vuosi. Ongelma ei ehkä olekkaan ollut liian vaikea rata vaan, väärät määränpäät. Olen yrittänyt saada koko radan toimimaan kunnes tökkää, mutta aina pitää muistaa treenin tarkoitus. Joko tekniikka treeni, jossa otetaan tietty pätkä ja palkataan. Näin tulee onnistumisiakin, mikä kohottaa Röllin itsetuntua joka joskus agilityssa on ollut todella huono. Toinen vaihtoehto on nollaradan tavoittelu, jolloin pitkät kurvit tai vitskat eivät häiritse. Vain hylyn tullessa lopetetaan ja uudestaan. Jälkimmäistä tapaa ei Röllin kanssa varmaankaan kannata vielä ottaa kunnes ollaan saatu radan eri tehtävät toimimaan. Eli siis enään ei koskaan treenata ilman määränpäätä, ja mielummin vähän hyvin kuin paljon huonosti!!!

Olosuhteet viikonloppuna oli aivan järkyttävät. Oli niin kuuma, että piti välillä miettiä, onko ihan järkevää vai ei. Rölli on aina kärsinyt kuumuudesta, mutta toisaalta täytyyhän vaikeissa olosuhteissa treenata jotta tilanne paranis. Ensi vkl tilanne ei nimittäin ole yhtään sen parempi.
Vauhti ei juurikaan jos ollenkaan laske, mutta ajatus katoaa helposti. Esim agirodussa lauantain viimenen rata oli aivan kaaosta. Ei ollut levännyt häkissä ollenkaan, joten ehkei ihmekkään jos ajatus ei enää pelaa kunnolla. Karsinnoissa ollaan sitten opittu virheistä, joten Rölli viettää aikaa mahdollisimman paljon viileässä hotellissa, jossa se nukkuu minkä kerkeää.

Viime viikonloppuna testattiin palautusjuomia ja näytti toimivan hyvin. Sunnuntain treenin jälkeen Rölli suostui juomaan koko kipon kotona eikä mennyt aikaakaan, kun oli jo normaali itsensä. :) Vähän nimittäin pelästyin, että tuliko tehtyä liikaa, kun jäähdyttely lenkillä viiden metrin välein yritti päästä varjoon lepäämään. Onneksi se kuitenkin juoksi jo samana iltana ympäri pihaa ja kävi haukkumassa naapurin koiratkin.

Tiita on ollut todella leikkisä ja vähän hullukin. :) Juoksee minkä kerkiää, eikä helle tunnu hidastavan vaan päinvastoin! Tänään tultiin mökille ja mentiin uimaan niin Tiita oppi hyppäämään laiturilta (muut eivät sitä tee). Noh, ei aikaakaan niin Viiru meni perässä!! :D huhhuh, Rölli nyt ei sentään vaikka muuten tykkää uida paljon.
Tämä oli nyt eka kerta kun Viiru ui kunnolla, ja mun silmään se näytti hyvältä tyyliltä. Ei ainakaan yhtä huono, kun Siiri joka näytti uidessaan ihan hukkuvalta ja häntä soijoitti suoraan taivaaseen....

Lisäksi otettiin kaikkien koirien kanssa hyppytekniikkaa kolmella hypyllä, mikä oli ensimmäinen kerta Viirulle ja myös Tiitalle. Aika päteviä olivat koirat!! Viimeinen hyppy tuotti eniten vaikeuksia Tiitalle ja Röllille, joten pitäiskö laittaa sitä pikkasen kauemmaksi (ne siis laskeutuvat niin lähelle, etteivät kerkeä tekemään tarpeeksi tasapainoista hyppyä vikalle vaan ennemminkin juoksevat sen läpi)? Itse en ihan mestari ole näissä puuhissa... :S
Viiru oli loistava ekoilla kerroilla, mutta sitten kolmas kerta hajosi alussa mutta korjasi loppuun. Ajattelin sitten ottaa vielä kerran, että loppuisi hyvään suoritukseen mutta sitten osui kaikkiin hyppyputkiin eikä todellakaan ollu hyvä. No.. lopetin siihen kun mietin, että menee vain huonompaan suuntaan, että olisiko motoriikka loppunut. Jälkiviisaana olisi pitänyt lopettaa toiseen kertaan, mutta seuraavassa treenissä en tee samaa virhettä.... :( siihen menee tosin hetki, kun Patricia sanoi että kerran kuukaudessa voi tehdä noita.

Kaikki koirat viihtyvät täällä mökillä paljon paremmin kuin kaupungissa. Varmaan siis vietän tulevan viikon täällä, kerta kun Vadekin lähti inttiin tänään. :( Viirulla on tosi paljon seuraa Tiitasta, vaikka Tiita olisikin varmaan mielummin yksin.. Molemmat tekee kaikkea hauskaa yhdessä, viimeisimpänä kävivät syömässä punaisia viinimarjoja suoraan puskasta :D olis voinut kuvitella olevan vähän liian kirpeitä mutta hyvin kelpas! Pitää pikkasen varoa, ettei vatsat mene ihan sekaisin..

torstai 8. heinäkuuta 2010

Historiikki

Vielä kun muistan niin kirjaan ylös asiat jotka ollaan tehty Viirun kanssa ja ehkä jotain mitä on jäänyt tekemättä mutta tulisi tehdä.

Temput joita harjoiteltu: Istu, maahan, seiso, sivulle, luoksetulo, paikalla olo, mene (eteen), peruuttaminen, pään kääntäminen, katsekontakti, laatikon kanssa eri variaatioita (etujalat laatikolla, kaikki jalat laatikolla, takajalat laatikolla) ja naksun ymmärtää hyvin. Tarkoituksena olisi opetella jossain vaiheessa tassujen anto mutta viime kerralla kun yritin niin se oppi peruuttamaan,hehhe :). Myös kyljellään makaaminen (ei suostu edes namin perässä kellahtamaan, hmm..) ja irti tulisi opettaa käskystä.
Arkielämää: Kynsien leikkuu, turkin harjaaminen, suun avaaminen ilman puremista (edelleen haaste! varsinkin jos suussa on jotain kiellettyä), koiran pesu/kuivaaminen, luvan kysyminen mm. häkistä ja ovista mentäessä, pissaaminen käskystä, ruokakupin arvon laskeminen verrattuna muhun tai namupaloihin, leikkiminen, rauhottuminen, häkissä oleminen/matkustaminen sekä autossa pelkääjän jaloissa pysyminen/matkustaminen. Hihnakäyttäytymistä en ole oikeen ollenkaan opettanut. Mulla on vähän ristiriitaisia tunteita tästä asiasta nimittäin nykiminen tuntuu pahalta kun ei Viiru on vasta pentu eikä kroppa ole kehittynyt. Toisaalta tuskin se vetäminenkään hyvää tekee. Olen opettanut Röllille ja Siirille, ettei saa vetää puolikuristavalla pannalla ja nopealla alaspäin suuntautuvalla nykyäisyllä, kun hihna on kiristymässä. Pelottaa vaan, että jos lykkään tätä "ongelmaa" aikuisikään asti niin vetämättä käveleminen on paljon vaikeampaa opettaa ja massaakin on sillon ihan eri tavalla. Ongelma koskee siis tilanteita jossa edellä on jotain kivaa niin kuin muita koiria. Toinen vielä suurempi ongelma on, että Viirun paimennusvietit on ruvennut heräilemään eli  se lähtee jahtaamaan lintuja ja tänään ekaa kertaa jäi selkeästi tuijottamaan ohi ajavaa autoa. Olen yrittänyt olla tosi tiukka mutta noiden lintujen kanssa ongelma on että Viiru on useasti ollut vapaa niin olen vain karjassut "ei", kutsunut luokse ja palkannut. Viiru tulee ihan salaman nopeasti takasin, mutta tapa ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekkään vaan pahemminkin tuntuu laajenevan.. :(
Sosialistaminen: Kaiken ikäiset ja näköiset ihmiset sekä koirat on tavattu. Isot koirat vähän jännittää mutta menee kuitenkin tutustumaan. Samoin isot miehet pelotti jossain vaiheessa, mutta musta tuntuu että tämä vaihe on ohi. Ollaan käyty Tapiolassa pariin otteeseen ihmishälinässä eikä reagoi mitenkään. Myös kaivinkone ja rekka oli ekalla näkemällä jännittäviä, mutta niihinkin ollaan tutustuttu lähemmin. Muistaakseni Viiru on nähnyt mökillä hevosia ja lehmiä. Kolinatölkki oli leluna kunnes Viiru rikkoi sen. :D Bussi, ratikka ja juna on edelleen kokematta mutta omistaja on ollut liian laiska ja saamaton. Myös erilaisiin ääniin olisi hyvä totuttaa vaikka mihinkään se ei vielä ole kunnolla reagoinut.
Agility: Putki, hyppy (ilman rimaa tietenkin) eteen ja kiertäminen. Tarkoituksena olisi aloittaa hyppytreenit Patrician ohjeiden mukaan eli kerran kuussa saa tehdä yhden treenin. Samoin kujan läpijuoksua voisi aloittaa, ja pitääkin muistaa ottaa omat kepit mukaan Vadelta kun se lähtee maanantaina armeijaan niin tuskin tulee vietettyä siellä vuoteen niin hirveästi aikaa. :(
Toko: Sivulla oikea asento, nouto, metallikapulalla leikkiminen (olen myös kehunut kun pitää oikein suussa), siirtymät maahan menosta seisomiseen ja toisin päin siirtämättä jalkoja. Sain Oililta hyviä vinkkejä tokoa varten joita en tosin vielä ole saanut toteutettua. Luoksetuloa pitäisi tehdä läpijuoksuna jalkojen välistä, häiriötreeniä sivulle olossa, pysähtyminen heittämällä lelu koiraa kohti luoksetulossa (ensin luoksetulo kuntoon), metallikapulan pitäminen suussa, toko-sanan tekeminen kivaksi (oppii millon työ alkaa).... En nyt muita muista tähän hätään.
Kropan hallinta: Kävelyä erilaisissa maastoissa. Tärkeää olisi opettaa kävelemään todella hitaasti. Myös laatikkotemput tarkemmin opetettava myöhemmin, mutta Patricia oli sitä mieltä että vasta 7-8 kk iässä kannattaa ruveta miettimään niitä.


Pääsin tänään peruutuspaikalta Niinun ja Teemun koulutukseen viikonlopuksi! Ai kun ihanaa. En ole koskaan aikasemmin ollut, mutta kuullut tosi paljon hyvää. Kiitti Karo, että kysyit mua!!! :)
Myin Ruis-rock liputkin, kun ei niin ollu fiilistä lähteä. Mun sosiaalinen elämä kärsii huomattavasti agilitysta. :D

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Kokeilu

Noniin, onnistuiskohan!
Yritin saada Vaden avuks tän ohjelman kanssa mutta se innostu ihan niin että halus vaan tehä oman kalastuksesta. :D hehhee.

Käytiin tänään HAU-openissa viimeistely treeneissä Tiitan kanssa. Kontaktit varmat mutta hitaat. Harmittaa vähän kun nään Tiitassa niin paljon samaa kun Siirissä, ja sille olis varmaan ollut mahdollista saada nopeet ja toimivat kontaktit, muttei näin lyhyessä ajassa. Mielummin kuitenkin tällä tavalla karsintoihin kuin, että kontaktit ja niiden jälkeinen elämä olisi ihan arvaamatonta.

Rölli puolestaan on ollut vähän kipeä, taas vaihteeksi. En ymmärrä mikä tätä kesää on vaivannut. Ekaa kertaa kun olen saanut SM- ja karsintanollat kasaan sen kanssa niin jatkuvasti tulee jotain. Ennen SM:ejä oli oksennustautia, ongelmia anaalirauhasten kanssa ja vatsakipuja. Nyt eilen Rölli oli kuulemma mökillä melko vetämätön eikä juonut kunnolla. Nesteytyksen jälkeen parani vähän mutta seuraavana aamuna ei syönyt ruokaa. Tänään sitten tuli kotiin ja oli todella kuuman olonen, varmaan siis oli lämpöä. Nyt käyttäytyy normaalisti eikä ole enää kuuma, mutten kuitenkaan uskalla ottaa huomenna treeneihin mukaan. Tarkkaillaan siis tilannetta.

Viiru puolestaan on ihana niin kuin aina! Mennään Valtsulle yöksi toista kertaa peräkkäin. Niiden omat koirat on mökillä niin saadaan olla ihan rauhassa. :)