torstai 29. heinäkuuta 2010

Suuret karkelot

Päivityksiä pidemmältä ajalta: Viime viikot on kerennyt mennä agilityn parissa, esin MM-karsinnat jonka jälkeen EO Tsekeissä.
MM-karsinnat meni hienosti ja loppusijoitus Tiitalla olikin 10!! Tehtiin kaksi nollasuoritusta eikä yhtään hyllyä. Tämä on ehdottomasti paras suoritukseni nimittäin koskaan ennen en ole edes ollut sunnuntailla. :D Joukkuepaikka ei todellakaan olisi ollut mahdoton ja vähän jäikin hampaankoloon ensi vuodelle. Pikkasen pitää ruoskia itseäni radan unohtamisesta :S niin harmittaa kun vieläkin ajattelee. Meinasin kompastua ja samalla yleisö kohahti. Hetkeksi mulla pimeni kaikki ja ajattelin vaan että nyt menee väärin ja vedin tiitan pois hypyltä joka olisi ollut ihan oikea. Äh, no siitä kielto vaikka oli ihan superrata muuten.
Mukana oli myös vähän huonoa tuuria nimittäin Tiitahan on tunnetusti loistava kepittäjä mutta pari viikkoa aikaisemmin alkoi ihmeellinen ongelma, ettei koira taittunutkaan kakkosväliin. Tiita kävi fyssarilla ettei siis todellakaan ollut mikään fyysinen rajoite vaan se ei vaan jotenkin malttanut tehdä työtä.
Agirodussa Tiita ei taittunut kakkosväliin finaaliradalla kun yritin törkkästä sen kepeille. Ajattelin vaan, että  näin on ollut joskus aikaisemminkin, että tiita ei jotenkin saa apua käsistä vaan ne enemmänkin häiritsee. Noh karsinnoissa sitten annoin tilaa ja lähetin kepeille mutta silti kakkosväliin! Ärsyttävää kun tällänen ihme vaihe pilasi ekan radan. Kepeiltä otettiin siis 10 mutta muuten ok rata. Seuraavilla pysyin ihan paikallani liikkumatta eikä yhtään keppivirhettä tullut sen jälkeen.

Rölli oli niin lähellä onnistua ekalla karsintaradalla mutta jouksi ihmeellisesti aan ohi. :O Katsoin vielä että tulee hypyltä ja annoin käskyn ja seuraava mitä huomaan on, että Rölli juoksee aan toisella puolella. Muuten siis todella varmaa ja hyvää menoa. Videolta katsoin niin oma hermoilu näkyi etten uskaltanut vapauttaa tarpeeksi aikaisin. Rölli kerkesi kysyä ainakin kolme kertaa radan aikana mutta oli niin kiltti ettei ajatellutkaan lähteä muille esteille! :)
Toinen rata olikin sitten jo ihan kaaosta. Ensimmäiset ongelmat lähti kolmoshypyltä jossa menasi valua seläntakaa putkelle. Ehkei persjättö olisi ollut paras ratkasu, mutta pelkäsin edessä olevaa putkea joka oli syötillä. No, tästä selvittiin ja sain ihme kaarrattelulla kepeille. Rölli siis osaisi kyllä tuollaiset kulmat mutta pitäisi luottaa enemmän. Ongelma ehkä on siinä, ettei niin vaikeita keppikulmia ole paljoa normikisoissa, joissa olisi saanut varmuuden näiden toimimiseen. (Toki kepit ovat myös treenilistalla, että niiden tulisi olla entistäkin huomattavasti paremmat!!). Seuraava ongelma tuli pussissa johon Rölli jäi vähän jumiin.. Mulla oli vastanen käsi vetämässä muurille että tuli tiukka mutka eikä kaarrattaisi ulkokaarta, mutta koska kerkesin niin edelle ja rölli tuli niin minikaarroksella pussijumituksen jälkeen että tuli vastasen mukana ohi muurin. Niin kuuliainen ja hyvä koira!! Vitska ei oikeen merkinnyt mitään nimittäin edessä oli pahin kohta eli putkelta piti kääntyä tiukkaan ottamatta rengasta. Rölli osaa putkijarrutukset todella hyvin niin jotenkin ajattelin, jos saisin toimimaan samallatavalla tiiviisti vaikka takaaleikkaan putkelle. No..... ei todellakaan. Rölli ehkä hitusen hidasti mutta nappasi renkaan kuitenkin. Olisi vaan pitänyt tehdä kökkövalssi ennen putkea ja sitten putkijarrutus. En tiedä tosin olisinko kerennyt tehdä jarrutusta sillonkaan kunnolla nimittäin ennen putkea ei saanut minkäänlaista rauhaa jos teki valssin. Täytyy kokeilla treeneissä ja opettaa tiukat käännökset myös takaaleikattaessa.

Karsinnat oli yleisesti todella kivat. Radat olivat mukavat eikä hellekkään haitannut, kun oli riittävän hyvin varauduttu. Teltta odottamisalueella oli todella hyvä ja järjestelyt muutenkin selkeät. Buffa oli loistava ja työntekijät erittäin ystävällisiä.
Se mitä mietin ratojen suhteen niin, pitäisikö karsintoja varten miettiä, mitä perusjuttuja halutaan testata kisaajilta. Esim. koirakko joka edustaa Suomea MM-kisoissa, niin mielestäni olisi hyvä olla hanskassa esim. paikallaolo, putkipuomierottelu, eteenmeno, keppikulmat yms. Eli pitäisikö viisi eri rataa suunnitella niin, että ainakin yksi testaa paikallaoloa (esim Salmen maxien karsintarata SM-kisoissa), toisessa olisi selkeä eteenmeno, jossakin vaikea keppikulma ja toisessa kontaktien varmuus joutuisi koetukselle.


MM-karsintojen jälkeen seuraavana vkl oli vuorossa EO Tsekeissä. Olipas reissu!! :)
Tiitan kanssa hylyttömästä putkesta tiputtiin pohjalle, nimittäin hylkyjä satoi yhtä lailla kun vettä taivaalta! Kisat pidettiin nurmikentällä varmaankin vuoden pahimmassa kaatosateessa, joten lopputulos oli hyvin mielenkiintoinen. Maxien loppuja kävi ihan sääliksi, kun he joutuivat juoksemaan mutapellossa.

Ensimmäisen radan aikana tuuli ja sade oli varmaan pahimmillaan. Ensin radalla oli tarkoitus olla keinu, joka oli sileä kun mikä ja varmaan liian kevytkin. Vähän väliä se nousi tuulen mukana pahimmillaan jopa puoleenväliin asti. Onneksi Tiia sai puhuttua tuomarin ja kisajärjestäjät vaihtamaan keinun hyppyyn nimittäin siinä olisi vielä tullut ruumiita..
Tiitaa vesisade ei haitannut sitten yhtään! Se oli tosi iloinen ja kävi kuumana, kun vetää paljon suuremmat kierrokset isoissa kisoissa. Rata oli todella hyvän näköstä puomille asti, josta se sitten otti vitskan alastulolta. Huomaa kyllä, että on saanut juosta karsinnoissa kolme agirataa läpi eikä nyt meinaa kontaktit pysyä kasassa. Jo aalta se varasti muttei saanut virhettä.. En viittinyt palauttaa kun kerta oltiin EO:ssa mutta muuten olisi tullut kyytiä. Ei tuntunut yhtään itteltä kun päästin koiran roiskimaan kontakteja.
Puomin jälkeen ei ongelmia kun vasta takakulmassa jossa Tiita kielsi takaaleikkauksen. Nämähän ovat oleet meidän ongelmia, koska olen Siirille ja Röllille voinut tehdä takaaleikkauksia miten päin vaan ja kuinka vaikeissa paikoissa tahansa, mutta Tiita ei niitä ole juurikaan tehnyt Marikan kanssa. Lähden todella helposti jyräämään liikaan koiraa kohti jolloin Tiita kieltää. Se tarvitsisi todella paljon treeniä näissä edelleen vaikka on mennyt hurjasti eteenpäin. Loppukaarratus oli jännä nimittäin molemmin puolin oli ansaesteet. Hidastin niin sikana tiitaa tuossa kohtaa ja oli vähän edelläkin mutta silti tiita otti putken oikealta. Oli kyllä aika killeri kohta vaikka näin nopeita koiria onnistuvan tuossa. Pääasiassa ohjaajatkin tosin pystyivät juoksemaan lujaa.

Toinen rata oli hyppis jossa olisi pitänyt onnistua jotta pääsee finaaliin. Rata oli suht helppo eikä siinä pitänyt olla mitään ihmeellistä. Ajattelin tehdä alkuun sylkkärin josta saisin etumatkaa jatkoa ajatellen, mutta tiita meni sylkkäristä läpi enkä osannut rytmittää jatko ollenkaan toimivaksi ja pääsi väärään putkeen. Näytin vähän varovaisesti, mutta tämä on meidän ongelma kun kammoan Tiitalla kieltoja joita tuntuu tulevan helpolla niin sitten en uskalla ohjata tarpeeksi selkeästi. Loppurata oli hyvä.

Kolmas rata, sunnuntain ensimmäinen, oli vaikein rata kaikista. Ensinnäkin ohjaajan oli pystyttävä juoksemaan lujaa. Melkeenpä nopeempaa kuin koira... Meillä karahti rata hylkyyn jo neljännellä esteellä aa putki erotteluun, kun juoksin vain täysiä (jatko vaati) vastanen käsi ohjaten ja huusi "putkeeeen putkeen!". Ei vaan toiminut ja Tiita meni aalle. Kaiken huipuksi karkasi aalta ja varmaan olisi ollut kontaktivirhekin. Nyt olin sitten asentoitunut niin hyvin, ettei kontakteja korjailla, etten hylyn jälkeenkään ottanut sitä takasin. Keppien jälkeen meni sivuhypylle vaikka olin huomioinut sen olevan vaara, mutta ehkä löystyin hylyn jälkeen. Videolta katottuna haltuunotto oli nimittäin aika olematon. Toinen aa oli hyvä, tiita tuli kutsusta vaikka juoksin täysiä ohi. Kolmas hylky tapahtui puomin jälkeen jossa melkeenpä puolet hyllyttivät. Puomilta oli pystyttävä heittämään koira toisella puolella puomin alla olevalle putkelle joka ei ollut erityisen tyrkyllä. Nämä tiita kyllä osaa mutta koska puomi on niin heikko ja arvaamaton oli oma liike vaikea saada toimivaksi. Ensin tiita pomppasi puomilta ja kääntyi oikeaan suuntaan mutta jouksi takasin puomille. Hiljasesta vauhdista tuli uudelleen ja taas kontaktivirhe!! ihan tosi..... :( seuraavissa kisoissa tiitalle koittaa karu paluu arkeen. Lopulta sain putkeen ja loppu nyt oli mitä oli.

Viimeinen rata oli mielestäni meidän paras vaikka myös hylky. :D Itseasiassa Tiita oli loistava, irtosi taitavasti! Mä vaan mokasin kun osuin esteeseen, kompastuin ja myöhästyin persjätöstä. Tästä tuli kielto ja lopulta hyl kun pääsi karkaamaan pussiin. Ainut mikä ei taas ollut kiva huomata oli Tiitan ongelma keppien kakkosväliin, nimittäin sillä oli oma rauha ja mä oli paikallaan eikä vieläkään onnistunut. Onpas ärsyttävää..

Yleisesti kisat olivat aikamoista kaaosta sään ja järjestelyjen suhteen. Meillä ei ollut minkäänlaisia lähtölistoja, eikä järjestäjät itsekkään tuntuneet tietävän mistään mitään. Onneksi Tiia oli niin hyvin hoitanut hommansa, että saatiin vähän järjestystä hommaan. Kiitos!
Radat olivat virkistävän erilaisia, ja erityisesti maxien hienoja suorituksia oli miellyttävä katsella!
Pisti kyllä silmään, että maailman minien taso oli todella hyvä! Ei me tiitan kanssa oltais yltetty mitenkään nopeimpien aikoihin, ja ne olivat vielä teknisestikin taitavia. Oli niin hienoa katsoa, että kyllä mineissäkin osataan! :) Suomella on vaan vähän kiinni otettavaa yleisesti, jotta pärjättäisiin noita vastaan. Toki huippuyksilöitä täältäkin löytyy!!

Onnitelut kaikille karsinnoissa ja EO:ssa menestyneille!! Suomella oli parikin kultaa kotiin tuotavana. ;)
Ja kiitos mukavasta matkasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti