lauantai 26. maaliskuuta 2011

Viiru 1 v!! +Elina 2.4

Ihanista ihanin, parhaista paras Viipamiipa täyttää 1 vuotta tänään!!! <3 Suuret onnittelut myös sisarille Tinolle, Kummalle, Sisulle, Tobylle ja Peakille! On meillä valiojoukko käsissämme. :) Synttäreitten "kunniaksi" saatiin Karo, Kriisi ja Shokki sekä Rölli viikonloppu vierailulle.







Torstain agiryhmässä oltiin pitkään ainoastaan me paikalla, joten lähdimme suoraan miettimään meidän ongelmia. Koska kepit ovat murrosvaiheessa (osaa verkoilla lähes kaiken mahdollisen), lähdimme häivyttämään verkkoja ohjureihin. Laitettiin vain yhdet kuhunkin väliin, eikä tainnut tulla juuri yhtään epäonnistumista. Kaikki kulmat toimi. JIPPII! En olisi ihan uskonut, että pystytään tälläiseen harppaukseen. Enää ei siis palata vinokepeillä verkkoihin. Pitää muistaa ottaa myös 12 kepillä (perinteisesti vain 6) ja jousta aina eteenpäin jopa niin että kestää kunnon vedätyksen (nyt olen melkeen aina jäänyt taakse). Myös takaaleikkauksia olisi hyvä kokeilla, vaikka tuskin niissä olisikaan ongelmaa.

Vapaaharkkana sivussa kokeiltiin pentu aata. Meni hyvällä innolla ja pysähtyi. Tyhmää, että pari kertaa toinen koira pääsi juoksemaan kohti juuri, kun Viiru oli 2on2off asennossa. En sitten uskaltanut enää ottaa, ettei paikasta tulisi epämiellyttävä....

Ratapätkällä oli poispäinkääntö kepeille (yli 90 asteen kulma), ennakoiva valssi, takaatörkkäsy ja kaksi poispäinkäännöstä peräkkäin. Tämä oli ehdottomasti haastavin rata tähän mennessä. En osannut yhtään ajoitusta tai sijoittumista.
Elina sanoi Viirun tarvitsevan n.1,5 m etäisyyden, tulevaisuudessa todennäköisesti 2 m. Aina jos menin liian lähelle "miniohjaamaan" tippui rimat tai tapahtui muuta huonoa. Aloituksen poispäinkäännöstä kepeille hinkattiin hetki. Elina ei voinut pitää lelua, koska Viiru vaan hakeutui sitä kohti eikä ohjaus toiminut normaalilla tavalla. Seuraavassa yritin pitää lelua kädessä, mutta Viiru tuijotti sitä edelleen liikaa ja teki todella omituisia liikkeitä kuten poispäinkäännöstä hyppäämällä...
Lopulta lelu vaan taskuun, ajoitus aikaisemmaksi ja etäisyyttä esteeseen niin johan alkoi sujumaan. Tärkeää poispäinkäännöksessä oli yleisesti ottaa ensin haltuun ja vasta sitten lähettää. Näitä sai tehdä yllättävän kaukaa.
Ennakoivasta valssista tuli palautetta, että valuu ellen käännä rintamasuuntaa kunnolla seuraavaan meno suuntaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti