Kisapaikka oli ihan mahtava. Halli oli tilava ja pohja mitä pitävin. Samoin hotelli oli ihana, ja yöt tulikin nukuttua makiasti. :-) Meidän huone oli kivan kokoinen, ilmastoitu ja sisälsi saunan! Rölli tuntui vain olevan kovin pettynyt, kun emme uskaltaneet päästää sitä saunomaan pikku koppiin, ettei vain sattuisi mitään. On se hassu koira, kun kärsii lämmöstä mutta nauttii saunasta! Röllihän ei ole saunassa vain, koska ihmisetkin ovat siellä. Mökilläkin se kipuaa saunaan vielä yksikseen, kun muut ovat lopettaneet. Tällöin se viihtyy pisimpään kun voi olla varma, ettei kukaan mene enää uimaan.
Menestys karsinnoissa ei siis jäänyt kiinni olosuhteista. Ihan voimme molemmat Röllin kanssa ottaa syyt niskoillemme, ettemme vain ole tarpeeksi hyviä. Oma ohjaus oli kautta karsintojen todella hermostunutta. Onnistuin heilumaan ja sähläämään kaikennäköistä turhaa. Kädet heilui ympäriinsä joten ymmärrän, jos Röllillä on joskus vaikeuksia lukea mua. Rauhallisuus olisi avainsana meidän menestykseen. Arvokisoissa tuo zen-tila on vain niin hankalaa löytää!
Lauantain ensimmäinen hyppäri oli hyvä meille sopiva rata.
Lähdin jo kolmantena, joten rata oli tuoreessa muistissa. Jännitys saa mut kuitenkin hiukka epäilemään perus ohjausvalintojani, joissa ei tulisi olla mitään ongelmaa. Epävarmuuden vuoksi ohjaukseni alkoi rakoilemaan jo heti alusta alkaen. Vaikka tilanne rauhottui kepeillä, olin niiden jälkeen täysin myöhässä väärin sijoittuneena. Pientä haparointia siis, vaikka pakka pysyikin kasassa. Törmäsimme melko pahasti, muttemme saaneet kosketusta. Tämän kaiken räpellyksen keskellä olisin hyvin ymmärtänyt mokauksen.. Sen sijaan Rölli hyppää pituudelta väärään suuntaan, jossa ohjaukseni oli ihan hyvää ja rauhallista. Aina voi toki ohjata paremmin ja jossitella, mutta totuus on se, etten mä yksinkertaisesti kykene olemaan täydellinen.
Treenattavaa: Työnnöt yleensäkin + työnnön jälkeen ohjaajan puoleen kääntyminen.
Onnistuin nollaamaan edellisen radan epäonnistumisen ennen agiradalle menoa. Taas erittäin kiva rata, jossa ei ollut mitään jota emme osaisi.
Meno oli jälleen hermostunutta, vaikka pysyikin paremmin kasassa kuin edellinen. En ole ihan varma karkasiko Rölli puomilta vai kutsuinko liian aikaisin.. Tässäkin taisi tulla kosketus jota ei tuomittu. Meidän virhe tulikin jälleen hassussa kohdassa nimittäin Rölli ei mennyt nenän edessä olevalle keinulle. :( yritin ottaa uudestaan vähän tiukasti ja taas ohi.. Sitten se tulikin luvatta keinulta ja mä lopetin radan siihen.
Vähän tylsä virhe, mutta totuus on se ettei Rölli tykkää keinusta. On se ennenkin tullut ohi, jos vain "pystyy". Muutamat kisat sitten keinu rämähti sen vatsaan, jonka jälkeen teki sen hitaammin. Voi olla että pelko voimistui tuolloin.
Treenattavaa: Keinun rämähtäminen.
Lauantain jälkeen yritin tehdä Röllin kanssa diilin, että me molemmat tsemppaisimme ensi vuonna. :-) saa nähdä toimiiko. Tässä vielä VIDEOT radoista.
Sunnuntailla oli myös erittäin mielenkiintoisia ratoja. Erityisesti tuli mieleen treenata Mian 4.radan keppikuvio (esteet 4-10) sekä finaaliradan alussa ongelmia tuottanut persjättö pussille (esteet 1-7).
Karsintojen jälkeen on aina kova treeni- ja kisainto päällä! Nyt kun Rölli on terve ja olen porukoilla, aion kisata/treenata niin paljon kun vain ehtii. Olispa ihanaa saada voitto ja tupla heti alkuvuodesta.
Onnea vielä tuhannesti joukkueeseen valituille!! Erityisen ihanaa on, että borter Liina pääsee kaahailullaan luomaan suurta jännitystä maailmalla. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti