sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Hyvä-paha-hyvä-paha-hyvä?

Mulla on ollut projekti häivyttää jättihäkki varastoon. Ihan hyvältä se alkuun vaikutti, kun ei tullut oikeen mitään tuhoa. Kerran oli hengaillut ruokapöydällä ja tutkinut muropakettia. Toisella kertaa levitti tavarat laukusta ja myöhemmin söi penaalin sisustan. Eihän vielä niin paha? Tuolit, pöydät, seinät ym jykevät tavarat on kunnossa (kop, kop).
Pienten tuhojen jälkeen ajattelin vähän rajata oleskelutilaa enemmän, mutta ei olisi kiva siirtyä takaisin häkkiin. Jätin siis makkariin. Jippiaijee kun tuun kotiin niin mua odottaa uusi sisustus! Koko huone on valkoisen pumpulin peitossa, ihan kun talvi olisi tullut takaisin ;) mulla oli hirvee kiire päivä edessä eikä naurattanu. Piti lukea vielä kahteen tenttiin niin, en jaksanut siivota vaan nukuin pehmosella pumpuli peitolla. Koulussa ei meinannut pokka pitää kun löysin pumpulia joka paikasta, vaatteista ja kirjojen välistä.
Ihaninta ja huomaavaista tässä oli, ettei tyynyliinassa ollut reijän reikää! Tyyny oli iso koristetyyny mistä pitää tyyny pujottaa pois, eli se ei lähde niin vaan. Mutta ihana Viiru oli hoitanut tämänkin kunnolla. ;)
Johtopäätös koko touhusta oli, ettei varsinkaan löysän viikon jälkeen saa jättää vapaaksi yksin kotiin. Joutui siis takaisin häkkiin ja siellä pysyy ellei ole ollut aktiviteettia samana päivänä. Lyhempiä aikoja voi myös kokeilla, jos haluaa.

Tänään lauantaina käytiin sukuloimassa Imatralla, ja Viiru näki Lucky Bu Bun pitkästä aikaa. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Kyllä juostiin ja riehuttiin, kävi ihan kunnon treenistä. Yleisesti Viirusta huomasi, että oli vähän paukkuja päästeltävänä. Rohkeena uudessa ympäristössä piti yllättävän pitkää etäisyyttä ja riehui kuin mikäkin pentu. Silti totteli salamana käskyjä. Luckyn kanssa riehuessaankin tuli jopa yllättävän hyvin käskystä luokse (verrattuna aikasempaan ettei kuuntele ollenkaan). Kuvia tästä päivästä:

                                          Pieni spurttikilpailu :) go, go!

                                           Lucky vasemmalla, Viiru oikealla


                                           Yhtä pitkä kieli kun isällään? ;)



Illalla käytiin lenkillä koirapuistossa, jossa oli yksi muu koira. Tämä oli ihan järjetön iso muskelikoira (sekarotuinen) jota Viiru alkuun jännitti. Ei meinannut ensin tulla edes koko aitaukseen kun toinen näytti kai niin epäilyttävältä? :D Koira käyttäytyi järkevästi ja antoi tilaa Viirulle. Pikkasen se yritti tulla haistelemaan, mutta Viiru perääntyi, katsoi muualle ja rupesi ihan tosissaan murisemaan kaikki hampaat näytillä :O (what?!) Toinen koira peräänty vähän ja sitten Viiru selvisi ahdistuksesta, haistelut sujui ja juoksentelu puistossa ihan normaalisti. Tuon episodin jälkeen ei siis enää stressannut tai mitään ihmeellistä. Olipas jännää..
Takastulomatkalla Viiru säntäsi jäniksen perään. Ei edes reagoinut mun karjasuun :O ja Viiru oli kadonnut pimeyteen puolessa sekunnissa. Ei kuulunut äänen ääntä ja ruvettiin huutelemaan. Ajattelinkin että pääseepähän antaa opetuksen karkotuksella, ettei elukoiden perään lähdetä. Jos Siiri oppi kysymään lupaa niin oppii Viirukin. Täydellisesti näin Viirun juoksevan meijän luokse ilman että olisi tullut mun kutsusta. Äiti ei kuitenkaan huomannut tätä ja kutsui samalla sekunnilla.. äh ei muuta kun kehut ja opetus meni pieleen. Viiru oli ihan inskana joten varmaan tulee toistumaan toisen kerran. Sit pitää vaan onnistua paremmin!

ps. lisäsin edelliseen treenikirjoitukseen video linkin.

Viime talven parhaita otoksia:





3 kommenttia:

  1. Toi tuhoaminen on niin tuttua :( Tinolle maistuu etenkin kaikki (keino)nahka, joten olen nyt yrittänyt poistaa tällaiset vaihtoehdot, koska jätkä siis ihan oikeesti syö sitä ja tämä aiheuttaa vuorostaan vatsaongelmia... Toinen spesialiteetti on kaikki asiat missä on vaahtomuovia, sitä on kiva pilkkoa ja meillä onkin harva se päivä takatalvi makkarissa. Viimeksi oli syönyt meidän sänkyä... Nyt kokeillaan pitää Tinoa Pippinin kanssa yhdessä, jospa se auttaisi. Nyt ovat vaan olleet lyhyempiä hetkiä yhdessä (max nelisen tuntia) ja näina aikoina ei ainakaan ole tuhottu mitään :)

    VastaaPoista
  2. Kyl se tästä vielä! :) tosi outoa, että viiru tuhoaa turussa muttei espoossa.. porukoillahan se on 136 m2 talossa vapaana ongelmitta eikä kai ole rikkonut mitään.

    Anna Ström kirjotti, että käyttää tabascoa ja se toimii :D että jos tiiät jotain mitä mielellään pureskelee niin kokeile ihmeessä!

    VastaaPoista
  3. Pitää kokeilla uutta makua :) Tähän mennessä kokeiltu erilaisia pippurisekoituksia, chiliä, koirille tarkoitettua purentaestoainetta sekä hevosille tarkoitettua (maistuu NIIN pahalta), mutta ei tehoa...

    Tänään ovat nyt Pippinin kanssa ekaa kertaa yhdessä pidemmän päivän. Saas nähdä miten on mennyt kun pääsee kotiin...

    Tinohan ei tuhonnut pikkupentuna, aloitti ehkä siinä 6 kk ikäisenä ja tuhoaminen oli aika vähäistä ja satunnaista. Sitten lopetti, mutta aloitti uudestaan kun Iron sairastui ja tätä on nyt jatkununt kohta kuukauden.

    VastaaPoista