Viipus ja kauriit

Käytiin eilen ottamassa molemmille rokotukset Espoon eläinsairaalassa. Ekaks Viiru rimpuili ja tuli ihan muhun kiinni niin mutkalle, että eläinläärillä oli vähän vaikeuksia pistää. Muutenkin reagoi pistoon nytkähdyksellä. Laitoin seuraavaksi maahan ja käskin olemaan paikalla. Vähän rapsin korvasta, mutten pitänyt edes kunnolla kiinni. Rokote oli kuulemma vähän pahempi kun kirvelee, mutta Viiru ei edes värähtänyt pistämisen aikana! On sillä kyllä suuri työmoraali. Jos käsketään olemaan paikalla niin sit ollaan ja kestetään mitä vaan. :O Olipa jännää.

Eläinlääkäri kehui paljon koirien lihaksia ja kuntoa. Sanoi tosin, että Viirun kylkiluut tuntuvat hitusen liikaa. Lisättiin ruoka-annosta 150g x2. Viiru painoi 16,8 kg, liekö tullut massaa taas lisää vai eroja puntareiden välillä.

Toissapäivänä iltalenkillä törmättiin pariin kauriiseen. Viiru oli vapaana ja Rölli ei ONNEKSI! Nyt kun lumet sulaa niin Rölli on ruvennut haistelemaan enemmän ja riistan hajut vetää. Ei siis voida luottaa enää ettei lähtisi.
Kun Viiru näki kauriitten juoksevan pakoon lähti se ammuksena perään (juoksi nopeempaa kuin kauriit). Pysähtyi hangen reunalle haukkumaan, koska tais pelätä mitä ne oli. Lopulta Viiru tuli (jopa käskystä), mutta tuijotteli kauriiden meno suuntaan. Murisi ja haukahteli. Mä yritin palkata aina kun katsoi sinne suuntaan ja tilanne rupesi laukeemaan. Rölli puolestaan oli ihan vauhko eikä sitä kannattanut ees käskyttää kun ei kuullut mitään. Noissa tilanteissa häviää aina tappelun kun ei sitä oikeesti kiinnosta muu kuin hajut.
Mä en olis uskonut Viirun lähtevän niiden perään alkuunkaan, mutta kai se liike oli tarpeeksi nopeaa, että laukaisi vietin. Eihän Viiru siis olisi mitenkään päin satuttanut kauriita, kun ei se metsästäjä todellakaan ole! Enempi oisin pelännyt ettei kauriit satuta Viirua. :D

Loppuun vähän fiilistelyä kisoista. Ehkä me saadaan se tupla ja päästään arvokisoihin... :) (Kuvat: Jukka Pätynen)