Olipas hyvän mielen treenit!! Oon kyllä niin ilonen, että Elina kouluttaa meitä näin alkuun niin saadaan "bordercollie näkökulmaa". Mulle monet maxi paimenkoiran jutut ovat hiukka uusia, ja oon saanut tosi paljon tärkeitä pointteja koulutuksessa etenemisessä.
Tänään käytiin läpi kontakteja. Viiruhan osaa pysähtyä jo ilman hihnaa, mutta ei etene vielä raivolla kontakteilla. Elina huomauttikin, että tähän asti me ollaan opetettu kontaktit matalassa vietissä teknisesti. Aivan toinen treeni onkin kasvattaa asennetta näillä.
Otin ensin normaalisti ja nätistihän se meni. Sen jälkeen laitettiin lelu eteen ja hetsaamalla. Tarkoitus on asenteen kasvattamisen lisäksi opettaa ohjaajan taaksejääntiä. Nyt ei ollut niin tarkkaa onko suoritus ihan tyylipuhdas vaan, että mennään täysiä. Tarkoitus on myös vapauttaa mahdollisimman nopeasti pysähdyksestä. Mä myöhästyin alkuun vapautuksesta ja Viiru kerkesi kääntyä taaksepäin. Kerran juoksi vähän läpi, mutta pysähtyi. Näistä kaikista siis vapautus lelulle. Sitten otettiin koko puomi ja vähän mietin, että pysähtyyköhän tuon kaiken jälkeen. Elina kuitenkin halusi nähdä menisikö ilman hihnaa, kun viiru on kuitenkin niin kiltti. Tulos oli aika hullu ja pysähdyksestä ei ollut tietoakaan. Hihnalla siis vielä hetsauksen jälkeen. Voi myös tehdä lähetyksiä/palkkauksia enemmän viirun takaa. Jopa niin, että Viiru on mun jalkojen välissä, ja mä siis puomin yllä.
Juteltiin myös ylösmenokontakteista. Elina ei missään nimessä lähtisi opettamaan niitä Viirulle vasta kun meno on normaalia ja näkee tuleeko edes ongelmaa. Kuulemma suurimman osan askel bordercollieista osuu luonnollisesti ylösmenoon. Tämän tosin näkee vasta, kun ei olla enää opetusvaiheessa.
Jos ylösmenoja tarvitsee opettaa niin metodina ykkönen on kuulemma laatikko (todellisuudessa rajattu alue esim puulistoilla). Koira opetaan siis osumaan tassuillaan puomin pinnan kokoiseen laatikkoon. Yksi tassu riittää, ja etutassut ovat ehkä järkevimmät. Kun koira tajuaa jujun niin lisätään vaikeuttavia tekijöitä, kuten puun kautta kiertämisen ja lopulta agility-kentällä putkesta vauhdilla tulemisen. Lopulta laatikko siirretään puomin ylösmenokontaktille. Puomin ylösmenoa tehdään ensin loivasta kulmasta vaikeuttaen jyrkempään.
Vapaatreenattiin sivussa keppejä. Siis näissä on tapahtunut kunnon naksahdus, nimittäin meni samantien vaikeimmatkin kulmat ilman, että tarvitsi asteittain vaikeuttaa. Meni myös putkelta vaikeita kulmia, yippee!
Loppuun tehtiin vielä ratapätkää. Yhtään uutta ohjauskuviota ei ollut, eli vanhojen kertausta. Tehtiin valssi, puolivalssi ja poispäinkääntö. Ensin mentiin kuusi estettä jonka jälkeen yhdeksän. Tehtin molemmat nollalla heti ensimmäiseen otteeseen! Ei oo todellista. :) Viiru oli niin hyvä! Ei ees käytetty koko treeniaikaa. Oli vaan niin sulavaa ja helpon tuntusta.
Ensimmäisessä pätkässä mun valssi myöhästy pikkasen niin Viiru rupesi örisemään. Hahha, mua niin nauratti, ja oli pakko kysyy Elinalta murisiko se todella mulle. Yks on näköjään pikku tosikko ;)
Toisella kiekalla olin ilmeisesti vähän parempi Viirunkin mielestä. Valssit oli ajoissa, ja molemmilla kerroilla meni myös keppien tiukkaan avokulmaan hyvin varmasti. Poispäinkäännös hypylle ok ja loppu oli melko rallattelua. Enpä olis uskonut, että vielä tehdään hyvin rataa!!!
Väliajoilla viiru oli lepo asennossa. Välillä jos on tosi kiinnostunut niin yrittää nousta, mutta usein pelkkä mun lähestyminen riittää korjaamiseen. Joskus murisen matalla äänellä, niin siinä vaiheessa viimeistään palaa asentoon.
Tänään se ekaa kertaa inisi Elinan treeneissä, kun tuijotti muita. Pysyi kuitenkin asennossa, joten en kiinnittänyt huomiota. Muuallahan se on jo pitkään ulvonut ja inissyt, kun on ollut häkissä. Kai se vähän rauhoittuu, kun huomauttaa. On vaan niin vaikea erottaa ininää/ulvontaa, kun kaikki muut koirat haukkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti