keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Pääsiäispupuja

Jopas oli pääsiäinen! Meillä oli yhteensä viisi koiraa ja kaikki tuli siihen tulokseen, että se on ihan liikaa. :D kun yks tekee kiellettyjä toimia muualla niin toinen varastaa illallista keittiöstä. Viirukin oli ihan poikki juhlimisesta.

Naapurissa oli pari ihanaa aussityttöä joiden kanssa Viirulla synkkas tosi hyvin. Ne saikin useamman kerran vetää sellasta rallia että oksat pois! Viiru voitti vauhdissa mutta sai sekin ihan pinkoa. Toinen tartti hyviä kokemuksia koirista ja siinä Viiru oli ihan ykkönen. Karkasi jopa pariin otteeseen naapuriin ettimään kaveriaan kun silmä vältti.

Otettiin Valtsun kanssa aurinkoa (mittari näytti auringossa jopa 35 astetta!!!!) ja kappas, 50 m  päässä pellolla seisoi peura. Metsästyskoira Viiru pinkaisi uuden villityksensä mukaisesti haukkuen perään. Pikkasen sitä jänskätti eikä mennyt täysiä, mutta tuli takaisin hirveän rääkymisen jälkeen. Peura ei ollut oikeen moksiskaan Viirun metsästysaikeista vaan jolkotteli takaisin metsään.
Myös toisen kerran Espoossa lähti pupun perään, ja tuli takaisin toisesta kutsusta. Tänään kuitenkin kun karkasi taaaas toisen pupun perään, kesti ehkä 10s reagoida niin tein karkotuksen. Ois pitänyt olla vähän rajumpi, mutta saas nähdä auttaisko jo toi pelkästään.

Ollaan oltu paristi myös treenailemassa mutta niistä myöhemmin. :) pitää vaan kehua, että menee se hyvin!

Mökkikuvia:



                                                    Juhliminen on raaaaskasta!






"Wanna take a ride?"

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Vapaatreeniä

Tänään otettiin pikkasen ratapätkää (tai ajatus oli, mutta toteutus hiukka eri), keppejä ja isoa puomia. Ylläri Viipa ei irronnut näytönkään jälkeen putkeen ihan kuin olisin uskonut. Okei matka oli tosi pitkä, mutta se on ollut yllättävän hyvä näissä. Palkkailin sitten näistä takaaleikkaten ja normaalisti. Lisäksi putkijarrutuksen voisi myös jossain vaiheessa opettaa. Nyt juoksee täysiä ellen käy hakemassa suulta. :D

Kepit oli ok. Viiru on päässyt tekemään kujia/vinokeppejä melko useilla erilaisilla (vielä omat kujat kokeilematta!) joten eiköhän tääkin auta nuorella koiralla tosi paljon keppien hahmottamisessa. Tutuilla kepeillä ens kerralla rupeen kyllä häivyttämään ohjureita. Se menee jo nimittäin tosi varmasti.

Aikuisten puomi oli paras ikinä! :) ennen se on himmaillut paljon enemmän ja nyt oli kokoajan parempi ja parempi. Jeejeee, näitä pitäs vaan ottaa mahdollisimman paljon. Voisin oikeastaan siirtyä pääasiassa vaan isoon puomiin kun menee niin hyvin.
Lisäksi otin pelkkää alastuloa niin, että jäin jälkeen. Todella hyvä imu eikä yhtään katellut taakse. Edistystä siis :)

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Viiru&Lucky

Käytiin sunnuntaina Hannun kanssa Ojangossa treenailemassa nuorten kanssa. Hannu on tehnyt Luckyn kanssa Prahassa pikkasen agilitya, mutta molemmat ovat hyvin uusia harrastajia lajin parissa. Käytiin läpi kepit, puomin alastulo ja takaaleikkaus putkeen. Tsekeissä niillä ei ole vino tai kujakeppejä, huoh.... Lucky ei ole ihan liikaa namien perään mutta aivan HULLUNA leluun.
Kepit pitää siis opettaa perinteisellä metodilla kädellä koukkimalla. Namin kanssa yritti tarjota mm. maahanmenoa pujoteltaessa eikä kunnolla imuttanut namikättä. Vaihdettiin sitten leluun. Huhhuh! Ei ole aloittelijalla ihan helpoin projekti :D Lucky menee superlujaa alusta lähtien ja oppii super nopeasti mistä kuuluu mennä. Ensimmäistä väliä alkoi tarjoamaan jo ihan itsekkin, mutta mulla oli kiire siirtää lelu toiseen väliin kun se jo kerkesi käydä kiinni. Sainkohan kaksi onnistunutta neljän kepin pujottelua sen kanssa. Täytyykin pikkasen treenailla, että saisin edes opetettua Luckylle rytmin, jotta Hannulla olisi vähän helpompaa jatkossa.

Puomilla keskittyi ihan superhyvin, kun siltä vaadittiin ja oli selkeä. Sen sijaan jos ohjeita ei tule niin tarjoaa itse jo sataa eri asiaa käskyttäen. Tosissaan ei helpoin aloittelijalle mutta aivan ihana pakkaus! :) Kyllä noista vielä hyvä pari tulee, ainakin motivaatio ja suhde on kunnossa. Sehän on tärkein perusta.

Lucky kestää myös lelun jättämisen muualle odottamaan, ja suorittaa siitä huolimatta vaadittavat esteet. Hetsaamalla lähtee tykittämään, vaikka Hannu olisi millä puolen tahansa. Yritys on todella kovaa, ja uskonkin, että pari etenee kesällä huimasti agilityssa. Ihanaa kun mökillä on muutamat esteet niin sielläkin päästään kokeilemaan!


Viiru puolestaan otti uutta pentupuomia (entistä pidempi ja ohuempi). Ensin normaalisti ilman hihnaa tai muita apuja. Ei ongelmaa kummaltakaan puolelta. Halusin kokeilla tulisiko siihen lisää draivia, jos kutsun puomin päädystä lelun kanssa. Tulihan sitä, ja hyvä kun enää pystyi pysähtymään. Näitä pitää ottaa aina välillä!

Lisäksi otin kujaa melko kapealla (muistuttaisi enempi vinokeppejä). Nyt toimi normaalisti ja haki mistä vaan. Tein myös ekaa kertaa takaaleikkauksia molemmin puolin eikä näissä ollut mitään ongelmaa. Pikkuhiljaa rupean häivyttämään ohjureita.

Otin myös harmaita hiuksia synnyttävää päällejuoksua. Pidin lelua laskeutumiskohdassa, mutta siitä huolimatta meinasi pari kertaa juosta koko esteen ohi. Loppua kohti toimi paremmin, mutta tiputtamalla lelun ei kunnolla onnistunut. Sama ongelma kun viime treeneissä, että mä en ehdi tarpeeksi pitkälle jotta viiru näkisi jo valmistelevalla askeleella mun tiputtavan lelun kauimmaiselle siivekkeelle. Ehkä mä en liiku tarpeeksi rohkeasti kun pelkään sen tulevan ohi? Pitääpä kokeilla lelu maassa ja juosten niin lujaa kun pääsee vastakäden ohjaus kuitenkin päällä. Uskon sen tosin menevän hypyn ohi :/

Loppuun videoitiin pientä ratapätkää. Siinä oli vastakäteen reagoiminen heti alkuun ja melko vaikea putkelle takaaleikkaus. Luonnollisesti se epäröi vaikeissa kohdissa pikkasen, mutta menipähän kuitenkin joka kerta. :)

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Hyvä-paha-hyvä-paha-hyvä?

Mulla on ollut projekti häivyttää jättihäkki varastoon. Ihan hyvältä se alkuun vaikutti, kun ei tullut oikeen mitään tuhoa. Kerran oli hengaillut ruokapöydällä ja tutkinut muropakettia. Toisella kertaa levitti tavarat laukusta ja myöhemmin söi penaalin sisustan. Eihän vielä niin paha? Tuolit, pöydät, seinät ym jykevät tavarat on kunnossa (kop, kop).
Pienten tuhojen jälkeen ajattelin vähän rajata oleskelutilaa enemmän, mutta ei olisi kiva siirtyä takaisin häkkiin. Jätin siis makkariin. Jippiaijee kun tuun kotiin niin mua odottaa uusi sisustus! Koko huone on valkoisen pumpulin peitossa, ihan kun talvi olisi tullut takaisin ;) mulla oli hirvee kiire päivä edessä eikä naurattanu. Piti lukea vielä kahteen tenttiin niin, en jaksanut siivota vaan nukuin pehmosella pumpuli peitolla. Koulussa ei meinannut pokka pitää kun löysin pumpulia joka paikasta, vaatteista ja kirjojen välistä.
Ihaninta ja huomaavaista tässä oli, ettei tyynyliinassa ollut reijän reikää! Tyyny oli iso koristetyyny mistä pitää tyyny pujottaa pois, eli se ei lähde niin vaan. Mutta ihana Viiru oli hoitanut tämänkin kunnolla. ;)
Johtopäätös koko touhusta oli, ettei varsinkaan löysän viikon jälkeen saa jättää vapaaksi yksin kotiin. Joutui siis takaisin häkkiin ja siellä pysyy ellei ole ollut aktiviteettia samana päivänä. Lyhempiä aikoja voi myös kokeilla, jos haluaa.

Tänään lauantaina käytiin sukuloimassa Imatralla, ja Viiru näki Lucky Bu Bun pitkästä aikaa. Voi sitä jälleennäkemisen riemua! Kyllä juostiin ja riehuttiin, kävi ihan kunnon treenistä. Yleisesti Viirusta huomasi, että oli vähän paukkuja päästeltävänä. Rohkeena uudessa ympäristössä piti yllättävän pitkää etäisyyttä ja riehui kuin mikäkin pentu. Silti totteli salamana käskyjä. Luckyn kanssa riehuessaankin tuli jopa yllättävän hyvin käskystä luokse (verrattuna aikasempaan ettei kuuntele ollenkaan). Kuvia tästä päivästä:

                                          Pieni spurttikilpailu :) go, go!

                                           Lucky vasemmalla, Viiru oikealla


                                           Yhtä pitkä kieli kun isällään? ;)



Illalla käytiin lenkillä koirapuistossa, jossa oli yksi muu koira. Tämä oli ihan järjetön iso muskelikoira (sekarotuinen) jota Viiru alkuun jännitti. Ei meinannut ensin tulla edes koko aitaukseen kun toinen näytti kai niin epäilyttävältä? :D Koira käyttäytyi järkevästi ja antoi tilaa Viirulle. Pikkasen se yritti tulla haistelemaan, mutta Viiru perääntyi, katsoi muualle ja rupesi ihan tosissaan murisemaan kaikki hampaat näytillä :O (what?!) Toinen koira peräänty vähän ja sitten Viiru selvisi ahdistuksesta, haistelut sujui ja juoksentelu puistossa ihan normaalisti. Tuon episodin jälkeen ei siis enää stressannut tai mitään ihmeellistä. Olipas jännää..
Takastulomatkalla Viiru säntäsi jäniksen perään. Ei edes reagoinut mun karjasuun :O ja Viiru oli kadonnut pimeyteen puolessa sekunnissa. Ei kuulunut äänen ääntä ja ruvettiin huutelemaan. Ajattelinkin että pääseepähän antaa opetuksen karkotuksella, ettei elukoiden perään lähdetä. Jos Siiri oppi kysymään lupaa niin oppii Viirukin. Täydellisesti näin Viirun juoksevan meijän luokse ilman että olisi tullut mun kutsusta. Äiti ei kuitenkaan huomannut tätä ja kutsui samalla sekunnilla.. äh ei muuta kun kehut ja opetus meni pieleen. Viiru oli ihan inskana joten varmaan tulee toistumaan toisen kerran. Sit pitää vaan onnistua paremmin!

ps. lisäsin edelliseen treenikirjoitukseen video linkin.

Viime talven parhaita otoksia:





maanantai 11. huhtikuuta 2011

Elina 2.6 -turhauttavaa

Viime torstaina oli vika kerta Elinan kurssista. Treeneissä ei oikeen toiminut mikään.. :( mua rupes ihan ahistamaan, kuinka paljon tuli takapakkia ja viirukin oli ihan hajalla, että mikä menee pieleen.. Tässä nyt VIDEO parhaista paloista.

Rata oli meille liian vaikea. Olisi pitänyt päästä enemmän vapaatreenaamaan nimittäin radalla oli jotain tekniikoita joita ei vielä oltu kertaakaan tehty. Täysin uusia juttuja oli serpentiini, välistävedot ja kontakti radalla. Ollaan Viirun kanssa vasta opeteltu reagoimaan vastakäteen, kun niin helpolla jää kaarrattamaan eikä tule esim hyppyä mua kohden. Paikaltaan sujuu ja idea olisi miten lähtisin treenaamaan, kunhan vaan pääsisin hallille.
Viiru tosin yllätti ekalla kerralla, kun tuli kakkos hypyn mua kohti pelkällä vastakädellä. Olin ihan äimänä, mutta en ohjannut kolmannelle hypylle työntöä tarpeeksi selkeästi. Seuraavilla monilla yrityksillä ei enää tullut yhtään mua kohti. Elinan mielestä mun ohjaus oli vähän myöhässä enkä ollut tarpeeksi pitkällä. Mä en vaan millään tuntunut kerkeevän, ja videoltakin katsottuna moni koira olisi lukenut mun ohjauksen.. noi kun on vaan niin vaikeita nuorelle. Suurin ongelma mun mielestä oli siinä, ettei Viiru vielä lue vastasta kättä tarpeeksi hyvin. Mä en tule ikinä ohjaamaan ihan prikulleen oikein joten herkemmin pitää reagoida!
Vaihdettiin vastasen veto jopa puolivalssiin, muttei tullut enää siihenkään.... ääääää! Palkkailtiin sitten vähän ja saatiin loppujen lopuksi menemään jotenkin, ehkä tuurilla. Hetken päästä ei nimittäin toiminut taaskaan.

Aa putken kautta: Ensimmäinen kerta ok, mutta karkasi aalta pikkasen liian aikasin. Jätin lelun eteen ja uusiksi. Nyt kyttäsi lelua ja tuli hiippaillen. O-ou, ei oo ikinä ennen tehnyt tätä! Uudestaan ilman lelua, mutta ohjasin aalle vähän huonosti. Juoksi ohi ja sen jälkeen tuli tosi epävarmaksi :( yritti hypätä aalta alas tai kieltää kokonaan. Kädellä vieden meni mutta erittäin hitaasti. Itku :( pitikin mennä sotkemaan tämäkin :( tuli ihan liikaa huonoja toistoja. Olisi pitänyt ottaa samantien remmiin ja helpottaa. Tehdä pelkkä aa eikä todellakaan putken kautta.
Lisäksi kokeiltiin liikkeestä kutsumista kontaktilta. Ei se varastanut kertaakaan, mutta en todellakaan halua lisätä painetta nyt yhtään enempää kontakteille. Jatketaan tätä projektia joskus myöhemmin. Toki pitää kiinnittää huomiota, etten kutsu liikkeestä näin yleisesti.

Jatkossa Viiru tiputti yhden riman melkeen joka kerta (oli kuulemma huolimaton eikä osannut rytmittää askeliaan niin lyhyellä välillä). Jatkossa piti takaatörkkästä hypylle ajoissa jotta pääsee alta pois valssiin. Takaakierrossa ei ongelmaa, mutta juoksi valssin läpi hyppäämättä hyppyä. Videokin paljasti, että olin armottomasti myöhässä.
Laitettiin lelu odottamaan laskeutumiskohtaan. Ensin piti hypätä hyppy aivan vastaseen suuntaan ennen kuin pääsi takaa kiertoon. Huhhuh kun oli vaikee tehtävä Viirulle! Lelu veti niin voimakkaasti puoleen, että kielsi varmaan 5 kertaa, vaikka olin melkeen hypyssä kiinni. (Näitä treenattava paljon!!) Lopulta onnistui ja kerkesin tehdä valssin just ja just, vaikka jäin niin jumiin ekalle hypylle.

Välistävedon kanssa oli myös vaikeuksia. Veti taas mun myöhässä olleesta puolivalssista läpi toiselle hypylle. Ideana oli lähettää koiran puoleisella jalalla jotta toiseen suuntaan päästään mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Uutta mulle ja kun kaiken piti tapahtua nopealla tempolla, tuntui että mulla on ihan liikaa tehtäviä lyhyeen aikaan. Usein työnsinkin Viirun pitkälle hypylle koiranpuoleisella jalalla kun en ehtinyt aikasemmin tehdä liikettä. En siis kertonut millään, että olisi pitänyt kääntyä takaisinpäin.

Ens vapaatreeneissä pitää opettaa nuo ohjauskuviot alusta asti. Samoin pitäs panostaa kontakteihin, kun niitä ei olla otettu ikuisuuteen. Nuoresta koirasta huomaa tosi helposti epävarmuuden. Ei saa unohtaa draivia, ettei nyt ihan liikaa vaadita liian nopeesti.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Treeniä treeniä

Lauantaina käytiin vapaatreenaamassa Sporttikoirahallilla. Tällä kertaa oli ruhtinaallisesti aikaa, kun Annika oli ainoostaan mun lisäksi paikalla.

Alkuun rallattelin Viirun kanssa. Tarkoitus oli saada vähän videota, kun ei mun vanhemmatkaan ole nähnyt Viirun menoa kunnolla. On se aika ihana ja reagoi huippuhyvin. <3 Tässä VIDEO.
Alkuun kokeiltiin kepeillä ihan perusjuttuja jotka jo osaa, kun kuitenkin eri este ja ohjurit kuin millä Hittiksellä ollaan tehty. Ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan Viiruun mitenkään.
Seuraavaksi takaaleikkauksia ensin lelu edessä, seuraavaksi käymällä taputtamassa laskeutumiskohtaa ja lopuksi ihan ilman apuja. Hienosti irtosi seuraavaan putkeen!
Viimeinen vaikea kohta radalla jonka ajattelin ottaa ensin erikseen oli pakkovalssi. Se oli kuitenkin vähän liian vaikea eikä koonnut itseään samalla tavalla kuin ilman vauhtia. Helpotettiin kulmaa ja toimi kuin unelma. Samalla onnistuttiin vaikeuttamaan leikkauksen kulmaa vaikeammaksi mutta siinäkään ei onneksi ollut vaikeutta. Pikkasen empi enempi mutta meni kuitenkin.
Itte rupesin ennakoimaan pakkovalssissa vähän liikaa joten ei lähtenyt vetoon. Toisella kiekalla ois varmasti ollut täydellinen muttei voitu käyttää koko treeniaikaa ;)

Lisäksi vaihettiin Monoa ja Rölliä, ja kokeiltiin keppejä jotka kisoissa meni molemmilla ihan plörinäks. Nyt ei mitään ongelmaa ja Röllikin liikkui normaalisti kun ei yritetty rauhoittaa :D hah!
Otin Röllillä myös takaaleikkauksia aalle ja aloitin pöydän opetuksen.

Lisäsin parit vanhat treenivideot: Rölli Vähäniityn koulutuksessa ja Rölli Suoknuutin koulutuksessa.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Viipus ja kauriit

Käytiin eilen ottamassa molemmille rokotukset Espoon eläinsairaalassa. Ekaks Viiru rimpuili ja tuli ihan muhun kiinni niin mutkalle, että eläinläärillä oli vähän vaikeuksia pistää. Muutenkin reagoi pistoon nytkähdyksellä. Laitoin seuraavaksi maahan ja käskin olemaan paikalla. Vähän rapsin korvasta, mutten pitänyt edes kunnolla kiinni. Rokote oli kuulemma vähän pahempi kun kirvelee, mutta Viiru ei edes värähtänyt pistämisen aikana! On sillä kyllä suuri työmoraali. Jos käsketään olemaan paikalla niin sit ollaan ja kestetään mitä vaan. :O Olipa jännää.

Eläinlääkäri kehui paljon koirien lihaksia ja kuntoa. Sanoi tosin, että Viirun kylkiluut tuntuvat hitusen liikaa. Lisättiin ruoka-annosta 150g x2. Viiru painoi 16,8 kg, liekö tullut massaa taas lisää vai eroja puntareiden välillä.

Toissapäivänä iltalenkillä törmättiin pariin kauriiseen. Viiru oli vapaana ja Rölli ei ONNEKSI! Nyt kun lumet sulaa niin Rölli on ruvennut haistelemaan enemmän ja riistan hajut vetää. Ei siis voida luottaa enää ettei lähtisi.
Kun Viiru näki kauriitten juoksevan pakoon lähti se ammuksena perään (juoksi nopeempaa kuin kauriit). Pysähtyi hangen reunalle haukkumaan, koska tais pelätä mitä ne oli. Lopulta Viiru tuli (jopa käskystä), mutta tuijotteli kauriiden meno suuntaan. Murisi ja haukahteli. Mä yritin palkata aina kun katsoi sinne suuntaan ja tilanne rupesi laukeemaan. Rölli puolestaan oli ihan vauhko eikä sitä kannattanut ees käskyttää kun ei kuullut mitään. Noissa tilanteissa häviää aina tappelun kun ei sitä oikeesti kiinnosta muu kuin hajut.
Mä en olis uskonut Viirun lähtevän niiden perään alkuunkaan, mutta kai se liike oli tarpeeksi nopeaa, että laukaisi vietin. Eihän Viiru siis olisi mitenkään päin satuttanut kauriita, kun ei se metsästäjä todellakaan ole! Enempi oisin pelännyt ettei kauriit satuta Viirua. :D

Loppuun vähän fiilistelyä kisoista. Ehkä me saadaan se tupla ja päästään arvokisoihin... :) (Kuvat: Jukka Pätynen)








perjantai 1. huhtikuuta 2011

Elina 2.5

Ihanaa ihanaa ihanaa, olipas kivat yksityistreenit! Tehtiin 16 esteinen rata pätkissä, wooow :) kuka olis uskonut.. Opeteltiin pimeä putki (enemmänkin muistutettiin, kun ollaan tehty omatoimisesti aikasemmin), tehtiin takaaleikkauksia, ennakoiva valssi, takaatyöntö ja sylikäännös. Rata oli tosi kiva. Se sisälsi paljon itsenäistä suorittamista, mikä on nuorelle koiralle just hyväksi. Jospa saisin piirrettyä sen jossain vaiheessa..
Pimeältä putkelta palkattiin ensiksi lelu putken suulla. Meni määrätietoisesti joten siirrettiin lelu odottamaan putken jälkeen. Sain lähettää yllättävänkin kaukaa, ja Viiru meni tosi itsevarmasti. Ei kieltänyt kertaakaan.
Takaaleikkaukset tuottivat eniten ongelmia. Viiru irtoaa yleisesti tosi kivasti, mutta leikkauksissa vähän empii. Tärkeää oli tehdä oma leikkausliike hieman matalana ja käsi alhaalla. Meno oli ihan erinäköistä, vaikka lelu oli edessä. Viiru ei siis juossut mielestäni pelkästään lelulle vaan suoritti leikkauksen tosi hyvällä rytmityksellä. Tuntui tosi hyvältä. Elina sanoi, että saadaan tehdä toistoja paljon lelu edessä jotta saadaan itsevarmuus etenemiseen. Toki pitää muistaa viedä lelu toisinaan niinkin, ettei Viiru näe, tai että apukoutsi heittää sen oikeaan paikkaan. Ensimmäinen leikkaus oli vaikea, koska jatkossa piti vetää vielä koira "väärään" putken päähän. Toisessa kohtaa oli putki syötillä, jolloin lähti paljon varmemmin. Imeviä esteitä voi myös käyttää hyväksi leikkausharjoittelussa.
Ennakoivat valssit sujuu pääasiassa ongelmitta. Tärkeää muistaa valssin viisi tärkää tekijää (selitetty edellisessä tekstissä). Erityisesti valssin loppuun vieminen saattaa jäädä puolitiehen kohdallani. Sillä selittyy koiran valumiset käännöksissä.
Takaatyöntö oli varma kuten ollut ensimmäisestä treenikerrasta lähtien. :) sylkkäri tehtiin putken kauemmalle suulle vetämällä koira ensimmäisen ohi. Viiru ei edes vilkaissut ekaa putken suuta, mutta sitten unohdin peruuttaa loppuun ja tukea koiraa. Tämän vuoksi pientä empimistä, mutta kyllä Viiru oikean putken suun löysi.
Kepeillä oli tällä kertaa taas verkot, kun unohdettiin vaihtaa ohjurit. Ihan hyvä niin olisi huoletta päässyt liikkumaan ja jopa vedättämään. Jotenkin mä kuitenkin kangistuin vanhoihin kaavoihin enkä uskaltanut juosta. :O On se ihmismieli jännä kun rakentaa olemattomia esteitä... ei niistä korkeista verkoista koirat nimittäin pahemmin yritä hyppiä yli. Ens kerralla kuitenkin keskityn tähän ja juoksen täysii!
Oma ohjaukseni oli parantunut nimittäin tungin enää kaksi kertaa liian lähelle Viirua. Harkassa tuli ainoastaan yksi rima alas (toisessa kohtaa työnsin keppien ohi)!!! Jepaaa huimaa parannusta viime kerran sähellykseen.
Elina muutenkin kehui, että näkee jo nyt, että Viirusta tulee hyvä hyppääjä. Nauratti vähän, kun kuvaili Viirua Omie2:ksi. Siro poika joka juoksee kovaa tilanteisiin, kokoaa itsensä nopeasti ja pystyy minikaarroksiin. Kuulostaa hyvältä, kun Viirua verrataan MM-kisaajaan. ;) en pistä yhtään pahitteeksi, heh!

Loppuun otettiin pentupuomia joka oli pikkasen hidas. Johtuu varmaan, ettei olla vähään aikaan tehty. Lisäksi puomin alla oli putki, joka oli uutta. Elina yritti sanoa, ettei huolestuisi vauhdista, kun niin monet tekijät vaikuttavat vähän herkempään koiraan nuorena. Mun vertailukohteena on Rölli joka ei reagoi edes, jos viereen tippuu metallitynnyri. Siksi aina reagoin poikkeavaan käyttäytymiseen vähän ihmetellen. Ymmärrän kuitenkin tilanteen Viirun kanssa, ja koitan olla ylireagoimatta.
Kokeiltiin repimispalkkaa puomin alastulolla. Viiru vaan leikkii niin hassusti, etten tiiä toimiiko ihan parhaasti meille. Pointti on kuitenkin, että koiran ei saa poistua asennosta tai muutoin loppuu leikki. Lopulta sanotaan irti, heitetään lelu eteen ja vapautetaan sanalla.