Treenailuja 30.4

Käytiin taas Karon kanssa kentällä kaikkien neljän koiran kanssa. Ensinnäkin lämppälenkit aivan kauheita Viirun osalta. Vaikka kuinka pelottavasti karjasisin, "hyökkäisin" tai nappasisin pikkasen karvoista (oikeastaan viiru jo säikähtää mun vihasta olemusta ja sormien käymistä selässä) niin siitä huolimatta vetää parin metrin jälkeen. Tää on niin turhauttavaa eikä varmasti yhtään hyviä lämppälenkkejä yleisesti ajateltuna. :( kun sen päästää vapaaksi niin kaikki on ihanaa, mutta kun pitäs se hihnakävely oppia. Kotona sujuu jo aika mallikkaasti, mutta kivojen koirien kanssa kirottua puuhaa. Ärsyttää muutenkin jo pelkästään se, että kun itte joutuu olee niin vihanen ja vielä treeniä aloittaessa. :( voi mun viipaa, kun mä voisin vaan kertoa sille mitä mä siltä haluun. Se on niin ressukan olonen, kun ei muka halua tehdä mitään väärää, mutta vetää toistamiseen.

Itse treenit meni Viirulta hyvin. Tein isoa puomia, ja ihan hyvällä vauhdilla. Selkeästi paras viritys on ensin hitusen hetsata, mutta siirtyä vähän kauemman lähettämään. 

Lisäksi otin kerran "niistoa" perinteisempään tyyliin. Eli taakse lähetys, mutten koukkinut kädellä kuten niistossa pitää. Lähdin kuitenkin ajoissa liikkeelle niin, että Viirulle tuli 360 asteen käännös. Mä en kuitenkaan jotenkin uskalla vielä tehdä kunnon niistoa, kun Viirua taitaa ahdistaa vähän mun liika läheisyys. Enkä ole kunnolla osannut sitäkään opettaa.

Loppuun otin hyppy-pussi-hyppy-putkeen suoran. Estevälit olivat todella pitkiä ja viimeinen putki mutkalla. Ensin muistutuksena pussia. Empi alussa, mutta toisella tuli jo täysiä pää alhaalla. Tein alkuun viimeisen esteen ja siirryin kerta kerralta kauemmaksi jotta into säilyisi lelulle tarpeeksi korkealla. Se pinkoi ihan täysiä eikä haitannut, vaikka lelu odotti mutkaputken jälkeen. Ens kerralla tuskin tarvii noin alkeellisesti näyttää, mutta pidän ensimmäiset kerrat lelua ehdottomasti edessä jotta ikäänkuin "oppii reitin". Sitten vaikeutetaan ensin niin, ettei Viiru näe toisen vievän lelua. Voitaisiin myös siirtyä lähemmäs jotta saadaan varmasti onnistuminen ja toisto toisensa jälkeen pidentää välimatkaa.

Se missä olen mielestäni parantunut, niin muistan jatkaa juoksemista/pitää ohjauksen yllä, vaikka Viiru juokseekin lelulle ja sen jälkeen. Edelleen mokia tulee ja Elinalla olisi varmasti huomautettavaa ;)

Röllillä otin kepeille lähetystä melkeen suoraan avokulmaan. Yritin olla vähän takana, ettei Rölli valuisi mun puoleen niin herkällä. Kuiskin "kepit, kepit" ja kun katsoi eteen niin annoin luvan. Toimi juu, mutta taas edes pikkasen vaikeammasta kusi homman. Onks se oikeesti niin huono vai onks treenaamattomuus tehnyt hallaa?